Kanngusunnermiit nukinngortitsineq: Lisbeth Karline Poulsenip nunatta oqaluttuarisaanera sapangaaqqanik nuisarpaa
Sapangaaqqat ujalussiani takisuuni nivingapput. 43.000-it mikisut, qillalaartut, sapangaaqqat aappaluttut tamarmik ataasiakkaarlutik, spiralilersuisoqarneratigut Kalaallit Nunaanniit tiguneqarsimasumik meeqqamik takutitsisuusut, ataatsimoorussamilli tamakkerlutik oqaluttuarisaanermik nammataqartuusut.
Tassani akuersiteqqaarnagit spiralilerneqarsimasut niviarsiaqqat 13-iinnarnik ukiullit pineqarput. meeqqat tusindilikkaat inunngorsimanngitsut. Taakku aamma misigissutsinut oqaatsinik nassuiarneqarsinnaanngitsunut tunngapput.
Suliami arnanut eqqugaasorpassuarnut qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen peqatigalugu qanittukkut Danmarki sinnerlugu utoqqatsernerani, misigissutsit nutaatullusooq uteqqipput.
Assassugarlu Inunngorsimanngitsut taamaalilluni ilaneqaqqipportaaq.
Amigaataasunut taakkununnga sapangaaqqat 43.000-it
Assassukkamut Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi upernaarli saqqummersinneqartumut, assilissanik eqqumiitsuliortup Lisbeth Karline Poulsenip suliaraa. Ujalussiat sapangaararpassuallit trussinut amiusunut aappaluttunut kakkisimapput. Mikipput meeqqat angissusaannut assingusinnaallutik – niviarsiaqqat amerlasuut qanoq meeraasimatiginerinut eqqaassutissanngorlugit.
- Spiralilersuisoqarsimanngitsuuppat Kalaallit Nunaanni ullumikkut inuit ikinnerpaamik 100.000-iusimassagaluarput. Taamak amerlatiginngilagut – 57.000-iuvugut. Taamaattumik 43.000-inik amigarpugut. Taamaammallu inummut amigaataasumut ataatsimut tamarmik immikkut sapangaaraqarput, taanna assassukkani pillugu nassuiaavoq.
Spiralilersuisoqarsimanera siullermeerluni tusaqqaaramiuk qamani ilumini aserortoqarsimavoq. Lisbeth Karline Poulsen Nanortalimmi inunngorpoq, inunngornerminiillu, nunatsinnut uteqqinnissami tungaanut ukiut siulliit arfineq-marluk Danmarkimi najugaqarsimavoq. Affarmik kalaaleq, affarmik qallunaaq. Avissaartuussut qamani ilorpiaaniittoq.
- Mamianangaarmat spiralilersuisimaneq pillugu assassukkamik suliaqartariaqarlunga ilisimavara. Annernarpoq amerlasuunullu tamanna killiivoq. Tamatumunnga tigusinnaasanni naammatsittutut misinnarpoq. Taamaammat utoqqatsertoqarnera killitsisimaarutigingaatsiarpara. Arnat taakku pillugit killitsisimaarnaqaaq.
Aallarteqqinnginnermini nakeriallallatsiarpoq.
- Suut kingunerluutigisimaneraat misigissutsillu suut atorneraat eqqarsaatiginissaalluunniit merseraakka. Meeqqallu erniarisinnaanngisaannagaat. Ajorluinnarpoq. Aamma arnaannaanngillat – angutimmi aamma meerartaanngitsoorput. Aamma inooqataasut aapparisaallu annaasaqarput.
Lisbeth Karline Poulsen Aasianni ilinniarnertuunngoreerluni Nuummut nuuppoq, eqqumiitsuliornermillu atuarfimmi aallartilluni. Tassani angerlarsimaffini nassaaraa. Piumassusinippoq, ingerlariaqqiffissarsilluni – anguniagassaqalerlunilu.
Ilinniagaata Danmarkimut aallarteqqippaa aamma Aarhus Kunstakademip, 2011-mi Nuummut uteqqinnissaata tungaanut, tassani eqqumiitsuliortut peqatigiiffianni Kimik-mi ilaalerluni. Danmarkimut Københavns Film- og Teaterskolemi ilinnialernissaminut aammaarluni aallannginnermini, ukiorpaalunni bestyrelimi ilaasortaavoq siulittaasuullunilu. Maanna Nuummut uteqqinnikuuvoq.
- Misigisakka, eqqarsaatikka imaluunniit paasisakka atorlugit qalipaallungalu assassukkanik pilersitsisarpunga. Soorlu tusagassiortumut assingunerulluni, pisoqarnera malillugu aqqutissiortarlunga. Arlaannik malugisannik, taanna oqarpoq.
Taassumunnga eqqumiitsuliorneq oqaloqatigiinnermik aallartitsisuusarpoq. Soorlu periuseq oqaasertaliinissamut ajornarsimagaluit assilianngortillugit. Aamma periuseq nalitsinni nunatta inissisimaffianut tunngasut, massakkoqqissaaq aalajangiiffigineqartussatut isumaqarfigisani pillugit oqaloqatigiinnernik allamut saatsitsisinnaaneq.
Trump, USA nutaamillu siooranermik misigissuseq
Lisbeth Karline Poulsenilli eqqumiitsuliamini annernangaartumik pisoqarnikuuneriinnaa suliarineq ajorpaa. Aamma ullutsinni qularneq sapangaaqqani nuisaani ersertarpoq.
Spiralilersuisimanermut utoqqatsertoqarmat allamittaaq nutaarsiassamik takkuttoqarpoq: amerikamiut Donald Trumpimut attuumassutillit sunniiniarlutik suliniaqatigiit aqqutigalugit Kalaallit Nunaannut iserniarsarisimasut. Aamma oqaluttuaq suliaanut toqqaannartumik attuisoq.
- Januaarimi Trumpi Kalaallit Nunaannik aqutsilerusussinnaalluni oqalunnerani taamaalineranilu qinersisoqarnerani, qiminneqartutut misigivunga. Allaannginnami iluamik anersaartorsinnaananga. Aarlerinartoqarpa? Aarlerinartoqanngila? Sorsulerpugut imaluunniit naagga? Qanoq isumaqarpa? Suna tamarmi nalorninangaarmat assilialiornissara pisariaqartissimavara, taanna oqarpoq.
Assiliaq taanna Threat/Thread and Stripes – sioorasaarut, ujalussiaq allalersuinermillu taallugu assassuganngorpoq. Tassanittaaq sapangaaqqat oqaluttuartuupput. Mikisut attuumasut aappaluttut, qaqortut tungujortullu ulloriaasanngorlugit titarnilersuganngorlugit katitikkat, amerikamiut erfalasuannut ingerlaannaq eqqarsalersitsisartut.
- Qanoq ilillunga naqisimaneqarneq, anersaartorsinnaannginneq qimitseqqaneq ilusilersorsinnaanerlugu eqqarsaatigaara. Suup qimissinnaavaanga? Ujameq. Sapangaaqqanik ujamiliaq.
Ujameq atorlugu assinik arlalinnik aamma pilersitsivoq atserlugit DisRespect. Tassani sapangaaqqanik ujameq sakkortuunik assitalerlugu atorneqarpoq – taamaattoqarnera nammineq erseqqissaaneratut qimitsittutut misiginermi takussutissiarineqartariaqartoq. Aamma Donald Trumpi aqutsileratarsinnaanissamik siullermeerluni oqalinnginnera uteqqiinerunera pissutigalugu. Tamatumuuna asuleernani. Assillu taamaalillutik aamma qunusiarinninnermik uteqqiasumut assiliartalersugaallutik.
- Sakkortoorujussuusut isumaqarpunga. Susoqaannaavippoq. Piviusulersaarusiaq DR-imit peerneqarpoq, Jonathan Spangip quiassuaatiliuutigaa, tamakkulu saniatigut qinersisoqarluni. Kisianni suna tamarmi Trumpip suaarutiginninneranit aallartipput. Aamma siullermiinngilaq. Nangeqqinnerali nuanniitsuusoq isumaqarpunga. Tamannami qanoq isumaqarpa? Tamatuma sumut ingerlatissavaatigut?
Lisbeth Karline Poulsenip sapangaaqqanik ujamiliaq tigummiguneratigut, qiminneqartutut misigissuseq ukiup aallartinnerani misigeqqaakkani takkutseqqissinnaasarpaa. Sioorasutut misigissuseq Kalaallit Nunaat qanoq imminut illersorsinnaatiginera pillugu apeqqutit – Danmarkimullu attaveqarneq qanorpiaq isumaqarnersoq. Tamakku tamakkerlutik malitsigisai. Sulilu taamanerniilli malittaasut.
Sapangaaqqat Lisbeth Karline Poulsenimut allanartuunngillat. Eqqumiitsuliaamini arlalinni kalaallit nuiseriaasitoqaat atorlugu saqqummersitsisarpoq – pinnersaatituinnaanngitsoq kisianni avatangiisimini susoqarnera aamma inuiaqatigiinni ajornartorsiutit nammineq ilaaffigisamini oqaasinnguisunngortittarpai.
Assassukkamik eqqumiitsuliornermi immikkuullarissoqarpoq: amermik mersorneq, sapangaaqqanik katersineq allapalaarineq. Kalaallisuuliornermik ilinniarnerminit pigisai. Kingornussaavoq, ileqqutoqaq kinguuariinniit kinguaariinnut ingerlateqqinneqartartoq. Aamma arnamiit arnamut.
- Assassugaqarpoq ingerlateqqinneqarnissaanut pingaarutilerujussuarmik. Pisimasunit aallaaveqarpoq, arnarpalussutsimut, assassornermut tunngasuni, uannut suliaralugit nassuiaaserneri isumaqartut. Aamma kalaaliunera pissutigalugu – qallunaajuinnannginnamami, taanna oqarpoq.
Nunarsuit marluk akornanni
Suliaani qallunaajunerup kalaaliunerullu akornanni oqimaaqatigiissaarinissaq initoorujussuuvoq. Lisbeth Karline Poulsenimut taakku kinaassutsit sanileriillutik piujuaannarnikuupput, kattuttarnerili qaqutigoorpoq. Kalaaliunini tanngassimaarutigiuaannarpaa kisianni qallunaajunerminik kanngusunnerata qulangersimavaa.
Kinaassutsit marluk akornani ataannaavissumik aalajangiiffiginiartuagassat aquttariaqakkamisut nassuiarpaa. Igalaasatut avatangiisimini susoqarnera naapertorlugu kaajallatseqattaartuarsinnaasani. Qallunaajunerajuna saqqummertoq imaluunniit kalaalliunera?
- Kinaanera apeqquserneq ajorpara. Kinaanerlunga ilisimavara. Kisianni kalaaliullungalu qallunaajunera aqussinnaasarpara.
Spiralilersuisimaneq pillugu assassukkami amerikamiullu qanoq aqutserusunnerat Lisbeth Karline Poulsenimut sunniisimaneri, marlunnik immikkut inuiaassuseqarneranik ersersitsisuusumik assassukkat pingajuat aallaaveqarpoq. Eqqumiitsuliami Hel-imi kalaallit nuilarmiui aserorterpai.
- Kalaaliunera tanngassimaarutigaara. Kalaallisut isikkoqarnera najugaqarnera tamaanilu inuunera tanngassimaarutigiuaannarpakka. Kisianni aamma qallunaajunera tanngassimaarutigerusuttarpara. Tamatigulli taamaanneq ajorpunga.
- Taamaattumik suliara eqqarsaatit ileqqullu ilaat qimalaarnissaannut misigissutsinik aallaaveqarpoq. Aserorteriarlugit katiteqqinneri soorlu japaniumiut kintsugivi.
Taamaattumik nuilarmiut allaani aserorteriffii avissaanganertaqarput. Katiteqqinneqarlutilli – assigiinngitsuni 20-t sinnerlugit – sapaangaaqqanik 24 karatinik kuultiusartikkanik. Japanimiut periusaat marrianik aserornikunik aaqqiiniartillutik kuultimik atuisarnerat isumassarsiorfiginikuuaa. Kukkuneqaraluartuni kusanassusaata takuneqarsinnaanissaa anguniagaavoq: sunaluunniit asersimasoq nutaanngorlugu mattunerulersillugulu katiterneqarsinnaammat.
- Eqqarsaatigeriaruk, arnat piffissaq qanoq annertutigisormita atorlugu uku nuivaat. Aserortarmatalu naleerukkiartortarput, qiortarneqarlutillu aaqqissuunneqannginneri piinnarlugit.
- Kisianni kuultiusumik aaqqissuunneri oqaatigineqarsinnaapput, uaguttaaq immitsinnut suliarisinnaavugut taamaalilluta nukittunerullutalu kusanarnerulissasugut misigivunga.
Oqaaseqaat assigiinngitsorpassuanngorlugu paasineqarsinnaasoq
Katersukkani nukimmik nassaarneq
Lisbeth Karline Poulsenimut eqqumiitsuliortut suliassani ajornannginnerpaaq kiffaanngissuseqarneq, taanna oqarpoq. Nammineq isummani malillugu paasinninnissamut assiliartalersuinissamullu kiffaanngissuseqarneq. Avatangiisimini misigisaminut namminerlumi misigisaminut, eqqumiitsuliornerup anersaartorfeqalaarnermut, assilialiorluni eqqartuisinnaanermut atorsinnaanera.
Ileqqutoqqat malillugit nuisinermi aserorteriarlugit, assassukkanut kingornussanut atortarpai, nalitsinni akunnattoorutaanerpaanut eqquiniarluni: spiralilersuisimanermi isertugaatit, USA-mit siooranermik misigissutsit, namminerlu nammatani, marlunnik kinaassuseqarneq.
Ileqqutoqqat avissaartinneqarput, katiterneqarput nutaamillu isumaqalersinneqarlutik.
Suliami qanoq paasineqarnissaat ataasiakkaanit takuneqarnerat apeqqutaasoq oqaatigaa. Eqqumiitsuliortutut suliami isumaannik imaluunniit qanoq isumaqarfigineqarnerinik naqissuseerusunngilaq.
Illuatungaanilli siunissami Kalaallit Nunaat pillugu neriuutigisai ersaripput.
- Susoqarneranut tamanut aqutsisinnaanissatsinnut nukissagut naammassasut. Nukittussasugut, aamma nalunngilara nukittulluta. Illuatungaaniit ajunngitsumik angusaqassasugut. Avatangiisitsinni uagullu nammineq nukik pigisarput puigussanngikkipput.
