Kalaallit Nunaata Kyotomut isumaqatigiissut allatut paasisimavaa

Kalaallit Nunaata Kyotomut isumaqatigiissummut 2001-mi atsioqataammat, 2012-mi CO2-mik aniatitsineq 1990-mut sanilliullugu 8 procentinik apparsimassagaa isumaqatigiissutigineqarpoq.

Biilit motooriisa ikumatiinnaannarneqartartut iliuuseqarfigineqarnissaat, illullu ussiitsut iliuuseqarfigineqarnissaat kiassaatillu uuliatortut nutaterneqarnissaat siunniunneqaraluarpoq, annertunerusumilli iliuuseqartoqarani.

Naalakkersuisunngortut februarimi silap pissusaa pillugu pilersaarut aatsaat saqqummiuppaat. CO2-mik 8 procentimik millilerinissaq takorluugaannaasutut isigineqarpoq, politikkikkullu illuatungiliuttut isumaqarput takorluugaqarneq uteqqiinnartoq. (CO2-mut millilerinissamut pilersaarut quppernermi kingullermi takuneqarsinnaavoq)

CO2-mik millilerinissamut atatillugu pilersaarut maanna nassuiaatitut Inatsisartunut qanittukkut saqqummiunneqaqqippoq.

Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata CO2-mik millilerinissamut siunnerfeqarsinnarlutik maanna allatut paasineqarsinnaasumik siunnerfeqalersimapput, tassa Kalaallit Nunaata silap allanngoriartornera pillugu suliniarnermi peqataalluinnassasoq.

(Nassuiaat quppernermi kingullermi takuneqarsinnaavoq)

CO2-mik aniatsitsineq 1990-imut naleqqiullugu 2012-imi qanoq annikillisinneqarsimatigissanersoq allassimanngippat, taava CO2-mik aniatitsisinnaanissamut akuersissutinik Kalaallit Nunaata pisisariaqarneranik Danmark piumasaqarsinnaanngilaq.

Tamannali Danmarkip silap pissussaanut ministeriata, Lykke Friisip illuatungilerpaa, Kalaallit Nunaata CO2-mik aniatitsinera 1990-imut naleqqiullugu 2012-imi 8 procentinik annikillisissimassagaa oqariartuutigineqarluni.

Silap allanngoriartornera pillugu Kyoto-mut isumaqatigiissut taarserlugu 2012 tikitsinnagu atuutilersussamik ataasinngorpamit isumaqatiginniartoqalissaaq.