Kalaallit Nunaata arfatassinneqarnissaa ilisimatuunit akornutissaqartinneqanngitsoq

Arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup IWC-ip ilisimatuussutsikkut komite-ata qipoqqarnik tikaagulliusaanik arfivinnillu Kalaallit Nunaanni pisassiisoqarnissaq akuersissutigaa.

Kalaallit Nunaata kitaata sineriaani tikaagulliusaanik 19-inik qipoqqarnik qulinik arfivinnillu marlunnik pisassiisoqarsinnaanera ilisimatuussutsikkut komitep ilisimatuuvisa ajoqutissartaqartinngilaat.

Ilisimatuussutsikkkut ataatsimititaliap nalunaarusiaa, Kalaalllit Nunaata arfattassinneqarnissaannik imaqartoq

arfanniarnerneq pillugu ataatsimiititaliarsuup IWC-ip ukiumoortumik ataatsimiinnerani sapaatip akunnerani tulliuttumi ingerlanneqartussami ilanngunneqassaaq.

Ilisimatuussutsikkut komite-p arferit pillugit paasissutissaatai kisitsisit, Pinngortitaleriffimmit pissarsiaapput, Pinngortitaleriffillu tusagassiuutinut nalunaaruteqarnermini allappoq, Kalaallit Nunaani arferit pillugit ilisimatuussutsikkut paasiniaasarnermi inernerit maannakkut takussutissaqalersut.

Pinngortitaleriffup misissuinermini paasivaa, Kalaallit Nunaata sineriaani 4.500-inik tikaagulliusaaqartoq. Qipoqqaat ukiumut procentinik qulingiluanik amerleriartartut paasineqarpoq. Siorna 2007-imi qipoqqaat 3000 iusut paasineqarpoq. Tassalu kingullermik 1990-ikkut aallartilaarneranni arfernik kisitsisoqarneranit qipoqqaat quleriaammik amerliarsimallutik.

Arferit pillugit ataatsimiititaliarsuaq IWC Chilep illoqarfiisa pingaarnersaani Santiago ataatsimeersuarnini aqagu aallartissavaa.