Kalaallit Nunaat politikerimik COP15-imi peqataatitaqalerpoq
Nunarpassuit politikerii COP15-imut peqataajartortut ilagaat kalaallit aallartitaat.
Silap pissusaa pillugu isumaqatigiinniarnerit Københavnimi ullut tallimat ingerlareerput. Immikkoortup aappaani ulluni tulliuttuni isumaqatigiinniartuussapput nunat tamalaat silap pissusaanut avatangiisinullu ministerii. Taakku sulinerat sapaatip-akunnerata tulliata qiteqqunnerani naammasseriarpat naalakkersuisut siulittaasui isumaqatigiinnialissapput.
Ullut siulliit takutereerpaat isumaqatigiinniarnerit eqqissisimasorinaraluartut qanoq assortuunnermut saariataarsinnaatiginerat. Soorlu taama pisoqarpoq, silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutissamut siunnersuut avammut saqqummiuteqqusaanngitsoq nunat ineriartortitassat aallartitaannut aalassassutaalermat.
Assortuussutaanerpaarmi tupaallaatissaanngitsumik tassaavoq aningaasat. Qanoq nunat pisuut nunanut piitsut silap pissusaanut suliniuteqarnissaanut akiliitigissappat? Apeqqut taanna EU-p ullumi akivaa. Nunanut eqqugaanerpaanut nunanullu piitsunut EU 54 millioni koruuninik ukiuni tullerni pingasuni tapiinissaminik aalajangiivoq.
Nunat annerit USA, Kina Indialu maannamut erseqqissuliorsimanngillat, pissutsilli ulluni tullerni allanngoriaannaapput, ministeriunerimmi ataatsimiilernissaat pissangassutaavoq.
Pissanganartorsiorneq aamma akerliussutsinik takutitsisuniippoq, akerliuniammi Københavnimut tikeraannavipput. Akerliussutsimik takutitsinerit ullumi aallartimmata inuusuttut ikittunnguullutik Københavnip aqqusernini eqqissisimasumik ingerlaaqatigiipput.
Aqaguli akerliussutsimik takutitsiartortut tusintilikkuutaat suliniaqatigiiffinnit 100-nit ikinnerunngitsuneersut katersuutilerpata eqissisimasoqaannassanersoq nalunarluinnarpoq.
Silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarneq ilumut isumaqatigiissuteqarfiussanersoq tallimanngorpat decembarip 18-iani aatsaat nalunarunnaassaaq, ullormi taanna isumaqatigiissutissamut inaarutaasumik siunnersuut saqqummiunneqartussaavoq, Ministerit ilumut isumaqatigiissinnaassanersut sapaatip-akunnerata tulliuttup ingerlanerani ataatsimeeqattaalerpata ullormiit ullormut malinnaavigineqarsinnaassaaq.
