IA-mit Folketingimi ilaasortaq, Aaja Chemnitz Larsen, Inatsisartuni ilaasortaanikuuvoq.Assi: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

- Kalaallit Nunaat oqallisigineqaraangami soorunami peqataasassasoq

Aaja Chemnitz Larsenip IA-meersup Kalaallit Nunaata Danmarkillu nunanut allanut politikkimut tunngasuni atassuteqaqatigiilluarnerulernissaannut kaammattuutit tapersersorpai.

Kalaallit Nunaata Danmarkillu nunanut allanut politikkimut tunngasuni atassuteqaqatigeeriaasiata pitsanngorsarnissaanut tunngavissaqarluarpoq. 

IA-mit Folketingimi ilaasortaq, Aaja Chemnitz Larsen, taama isumaqarpoq. Taassuma Danmarkip nunani tamalaani pissutsinik mississuisoqarfiani ilisimatusartuunerup Ilisimatusarfimmilu Ph.d.-nngorniap kaammattuuterpaalui nangaassuteqarani tapersersorpai.

Assersuutigalugu kaammattuut danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni politikerit Kalaallit Nunaat Issittorlu pillugit politikkikkut ataatsimiinnerni peqataatitsisalernissaannut tunngasoq tapersersorpaa.

- Kalaallit Nunaat oqallisigineqaraangami Issittorluunniit oqallisigineqaraangat soorunami peqataasassaaq, taakkualu assigiinngitsorpassuartigut oqallisigineqartarput. Aaqqissuusseqqittoqaleruttorpoq, Kalaallit Nunaatalu oqallisigineqaraangami qaqugukkut peqataanissaanik qaqugukkullu peqataassannginneranik qularunnaarsitsisussamik ersarissumik aaqqissuussisoqatsiarlitoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Ilisimatusartuunerup Ulrik Pram Gadip Ph.d-nngorniallu Sara Olsvigip Kalaallit Nunaata Danmarkillu atassuteqaqatigiilluarnerulernissaannut kaammattuutaat:

 

Naalakkersuisut Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaanik pinngitsooratik aalajangeeqateqarnerusaleqqullugit, inatsit allanngortittariaqarpoq.

 

Danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni politikerit Kalaallit Nunaat Issittorlu pillugit politikkikkut ataatsimiinnerni peqataatitsisalissapput.

 

Allagaatit qitiulluinnartut aamma kalaallisoortaqartassapput.

 

Folketingip nunanut allanut tunngasunut aalajangiisartoqatigiivi Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaallu ileqquusumik ataatsimeeqatigiittalertariaqarput.

 

Tusarfik: Danmarkip nunani tamalaani pissutsinik mississuisoqarfia (Dansk Institut for Internationale Studier)

Atassuteqaqatigiilluannginnerat arajutsisimanngikkaa

Taannali isumaqarpoq, Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui ukiuni kingullerni marlunni pingasuniluunniit atassuteqaqatigiilluarnerulersimasut.

Inatsisartulli Folketingilu tamatumani naammattumik piaartumillu peqataatinneqarnissaannut tunngatillugu erseqqissunik najoqqutassiortoqarnissaa suli pisariaqartoq, taanna erseqqissaavoq.

- Tamanna ukiuni kingullerni assigiinngitsorpassuartigut eqqartortareeraluaripput suli timitalinngilarput. Tassa imaappoq, aallartisarneqaleruttorpoq sulili anguneqarani, IA-meersoq oqarpoq.

Suleriaaseq aalajangersimanngitsoq

Ajornartorsiutaasoq assitalerniarlugu danskit ministeriata, Mette Frederiksenip USA-llu præsidenterisimasaata Donald Trumpip 2019-imi ataatsimiinnerat unnersuussutigaa. Ataatsimiinneq Issittumut ilaatigut tunngassuteqarpoq, taannalu danskit nunanut allanut tunngasunut sillimaniarnermullu ministeriannit aamma peqataaffigineqarpoq. Tassanili kalaallinit peqataasoqanngilaq. Tamanna kukkunersoq, Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq. Taassuma peqataatitsisoqannginnera taamani aamma isornartorsiorpaa.

- Ajoqutaasumut assersuutaavoq. Kalaallit Nunaat soorunami tassani peqataasussaagaluarpoq, Aaja Chemnitz Larsen Tuluit Nunaanni Natop ataatsimeersuarnerata kingorna ataatsimiinneq pillugu oqarpoq.

Illuatungaanilu aasaq mannamit assersuuteqarpoq, tassa naalakkersuisoq, Steen Lynge USA-p nunanut allanut tunngasunut ministererisimasaata danskit nunanut allanut tunngasunut ministeriata ataatsimiinneranni peqataavoq – ataatsimiinnerulli kingorna tusagassiortunik katersortitsinermut Steen Lynge qaaqquneqanngilaq.

- Tassani Nunatta Issittullu oqallisigineqarnerani arlaatigulluunniit sammineqarnerani imaluunniit oqaaseqarnermi Kalaallit Nunaata naalakkersuisuisa oqallinnernut aalajangiinernullu ataatsimiinnernut soorunami ilaasinnaatitaanissaanut aalajangersimasumik suleriaaseqartuaannarnissarput qulakkeertariaqarparput, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Ataatsimiititaliaq peqataatinneqarnerussasoq

Kaammattuut alla Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaata aalajangeeqataanerusaleqqullugu Inatsisartut inatsisaata allanngortittariaqarneranut tunngavoq.

Naalakkersuisummi, danskit naalakkersuisui Folketingip nunanut allanut tunngasunut aalajangiisartoqatigiivinik pingaarutilinnik aalajangiinnginnerni pinngitsooratik isumasioqateqaqqaartartussatulli, Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaannik isumasioqateqaqqaartariaqartanngillat.

AAMMA ATUARUK IA ministerimik ataatsimeeqaterniarunnaarnermut: Uggornarpoq peqqusiileqinarlunilu

Tamannalu allanngortariaqartoq, Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq:

- Inatsisartuni ilaasortaanikuuvunga, Folketingimilu massakkut ilaasortaallunga. Pisut Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaannut ilisimatitsissutigineqartartut arajutsisimanngilluinnarpara, aamma Folketingip nunanut allanut aalajangiisartoqatigiivi danskit naalakkersuisuinut ingammik aalangerniarnernut imaannaanngitsunut tunngatillugu siunnersortitut ittuupput, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Taamaammat kaammattuut taanna tamakkiisumik tapersersorpara. Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermut Ataatsimiititaliaat akisussaaffeqarnerulertariaqarpoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Taassuma danskit nunanut allanut ministeriat, Jeppe Kofod, danskit naalakkersuisuisa kalaallit politikerit nunanik suleqatinik nunanut allanut tunngasuni ataatsimeeqaateqarnerni ileqquusumik ataatsimeeqataasalernissaannut kaammattuut malinniarneraat, Folketingip nunatsinnut ataatsimiititaliaa sinnerlugu akissuteqaqquaa.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl