Kalaallit Nunaanni rekordiliinerit arlaqarput
Nordisk Statistisk Årbog ullumikkuminngaaniit pisiarineqarsinnaalerpoq – atuakkami tassani nunat avannarliit kisitsisitigut sanilliunneqarput.
Naak kisitsisit nutaajunngikkaluartut – immaqalu tupaallannartoqaratik – atuakkami nunatta nunani avannarlerni rekordiliineri nuanninngitsut arlallit takuneqarsinnaapput – aammali nuannaajallannartortaqarput.
Nuannersortaat siulliuteriartigik: Nunatsinni takornariat amerligaluttuinnarput. Hotelini unnuisarfinnilu allani unnuinerit 2004-miit 2005-imut malunnartumik amerleriarput. Taamatut unnuinerit manna tikillugu 2000-imi amerlanerpaagaluarput – tassa taamanikkut Eriup Aappalaartup nunatsinnut pineranit ukiut 1000-nngortorsiorneqarmata – taakku 2005-imi qaangerneqarput.
Takornariat taama amerleriarnerat procentinngorlugu nunani avannarlerni annerpaavoq.
Kisianni aamma nuanniitsunik rekordeqarpugut.
Nunani Avannarlerni innuttaasut inersimasut agguaqatigiissinneranni, nunatsinni inersimasut imigassartornerat annerpaavoq.
Nunatsinni agguaqatigiissillugu angutit 64-inik ukioqaleraangamik toqusarput, arnallu 69-70-inik ukioqalertarlutik. Tamatumunnga assersuutigalugu Islandimiut – inuuneqqortunerpaasut – angutitaat 79-inik ukioqalertarput arnartaallu 82-inik.
Nunatsinni inuuneqqortunnginnitsinnut nassuiaataasinnaavoq, innuttaasut amerlassusaasa agguaqatigiissinneranni, nunatsinni nakorsat ikinnerpaanerat – tamanna kisitsisit pillugit atuakkami atuarneqarsinnaavoq.
Nunatsinni imminut toquttut Nunani Avannarlerni amerlanersaapput. Nunap innuttaanut sanilliussinermi, Finlandimut sanilliullugu, tassa normu 2-usumut, tallimariaammik-arfinileriaammilluunniit amerlanerusunik nunatsinni imminut toquttoqartarpoq. Nunatsinni imminut toquttartut amerlanerujussuat angutinut arnanullu tunngasuuvoq.
Nunatsinni inunngortartut amerlaqataannik naartuersittoqartarpoq. Taamaalilluni nunatsinni Nunanut Avannarlernut allanut sanilliulluta pingasoriaammik-sisamariaammilluunniit amerlanerusunik naartuersittoqartarpoq. Nunatsinni naartuersittarneq 1990-ikkut aallartinnerannut sanilliullugu ullumikkut qaffasinneruvoq.
Nunatta inui ukiut 15-it kingulliit ingerlaneranni ikiliartorsimapput – naak inunngortartut amerlagaluaqisut. Tassa nunatsinnit nuuttut nunasisunit amerlanerupput, kisitsisillu ukiuni kingullerni 15-ini taamaaginnarput.
Kisitsisit pillugit atuagaq, Nordenip, Nordisk ministerrådip ataaniittup, saqqummersittarpaa – atuagarlu internitsikkut inniminnerneqarsinnaavoq.
