Kalaallit Nunaanni atorfiit akisussaassuseqarnarnerupput

Nunatsinnit misilittagaqalerpunga, tassalu maaniiginnarnerminngarnit nunatsinni aallarniutigalugu suliffeqalernermi erniinnarluinnaq soqutiginartorpassuarnik suliassaqalerama. Takusinnaavara maani ilinniarnerminnik naammasserlaajullutik suliffeqalersut misilittakkamikkut ilikkarniarnerat sivisunerusartoq sulisunik ilinniarluarsimasunik amigaateqarneq pissutigalugu, taamalu akisussaaffimmik annertuumik erniinnarluninnaq tigusisariaqartarluni, tamannalu innersuukkusuppara. Tamatumanimi nalilersueqataallunilusooq pisariaqarmat, siullermik Danmarkimi suliffittaarnermut sanilliutissagaanni. Tamannalu maanna takusinnaalersimavara, ullumikkutummi taama nukissaqartiginavianngikkaluarama.

-Kalaallit Nunaata tungaaniit suut isumaliutersuutigineqartussatut isumaqarfigaagit? Inuusuttut Kalaallit Nunaannut utertinniassagaanni, suut siullermik qulakkeerneqassappat?

-Apeqqut akiuminaatsippara, tassami suliffissat tassaneereerput, aammalu inuttassarsiuisarluta tamannalu uanga nammineq nalunngilara, tassami Nukissiorfinni ilinniarluarsimasunik inuttassarsiortaratta. Immaqa inuusuttunut periarfissat suunerannik paasissutissiisoqartariaqarpoq, tassami Danmarkimi nunatsinniluunnit suliffissaasinnaasut pillugit isumaliutersuutitigut ajornartorsiulertoqartarmat, suut pitsaanngequtit sammineqarpallaartarmata, inuttut inuuniarnermi ajornartorsiutit allalluunniit, aammami tamakkua tusagassiuutit tunngaviatigut ingerlammatigik. Kisiannili tupinnaannartumik periarfissarpassuaqarpoq, tamatumalu oqallisigineqarnissaa amigaataasoraara. Sammisavut ajunngequtinut allanngortittuugutsigik taava iluaqutaassagaluarpoq. Uangali nammineq takusinnaavara utertartut amerlanerujartortut, tassami illoqarfimmi angalaaraangama danskit ilinniaqatigisimasakka ilisarisarakkit, tamannalu iluarinarpoq.

Ilinniarnertuut ulluanni Folketingimi Atlantikup avannaa pillugu suleqatigiissitamit aaqqissuunneqartumi ilinniagaqartut 130-upput.