Kalaallit Aalborgimi ilinniartut danskisut piginnaaneqarnerulerumasut pikkorissartitsinernik allanik ujartuisariaqartussanngorput. Naalagaaffiummi akiligaanik danskisut ilinniarasuarnissamut Aalborgimi pikkorissartitsinissaraluit qatangiinnarmata.Assi: KNR

Kalaallit Aalborgimi ilinniartut danskisut ilinniarasuarsinnaassanngitsut

Aalborgimi danskisut ilinniarasuarnissamut pikkorissartitsinissaraluit qatangiinnarput. Aalborgimi Kalaallit Illutaanni pisortaq equngasumik agguaasoqarneraasoq ugguarpoq.

Kalaallit Danmarkimi ingerlaqqiffiusumik ilinniarfiusuni ilinniartut ilinnialinnginnerminni danskisut ilinniarasuarsinnaapput - taamaallaalli Odensemi, Aarhusimi Københavnimilu.

"Danskisut ilinniarasuarneq"

Folketingip 2019-imit 2022-mut ukiumut 3. mio. koruunit kalaallinut Danmarkimi ingerlaqqiffiusumik iliniarfiusuni ilinniartunut ”Danskisut ilinniarasuartitsinissamut” immikkoortinnikuuai.

 

Pikkorissartitsineq 2020-miit Københavnimi, Aarhusimi Odensemilu ilinniakkamik aallartitsinnginnermi aggustimi ingerlanneqartarpoq.

 

Aningaasanit immikkortitanit 2 mio. koruunit ilinniartitsinermut atorneqassapput, 1 mio. koruunillu legatinut -  pikkorissartut pikkorissarnerminni ilaatigut ineqarnermut nerisaqarnermullu aningaasartuutiminnut matussutissanik qinnuteqarfigisinnaasaannut - atorneqassallutik.

 

Aningaasaqarnermut ministereqarfik naapertorlugu kalaallit ilinniartut 160-it ukiumut pikkorissarsinnaapput, taamaakkaluartorli ”danskisut ilinniarasuarnissamut” 2019-imi nalunaartoqanngilaq.


Paasissutissanik pissarsiffik: Danskit 2019-imut aningaasanut inatsisaat, Københavnimi Ilisimatusarfik, Meeqqanut Ilinniartitaanermullu Ministereqarfik

Aalborgimi ukioq mannamiit danskisut ilinniarasuartoqarsinnaanngorumaartoq, Københavns Universitetip, pikkorissartitsinermik aaqqissuisuusup, ungasinngitsukkut ilisimatitsissutigigaluarpaa.

Tamannali meeqqanut ilinniartitaanermullu ministerip, Pernille Rosenkrantz-Theilip (S), Folketingip Kalallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaanut akissutimini tunuartippaa.

- Aalborgimi pikkorissartitsinissanut neqeroorutinut nalunaarsimasut ikippallaartutut nalilerneqarsimasut, taassuma akissutaani allassimavoq.

Illoqarfinnili taakkunani ilinniarfeqarfiusuni pingasuinnarni taamaallaat pikkorissartitsisoqassaaq, kalaallillu Danmarkimi ingerlaqqiffiusumik ilinniarfinni ilinniartut 75 procentiisa missaat illoqarfinni pingasuni taakkunani ilinniartuupput.

Aningaasaqarniarneq pillugu taama iliorpugut, ministeri allappoq:

- Danskisut ilinniarasuarnermut pikkorissartitsinissanut aningaasaliissutit sapinngisamik pitsaanerpaamik agguarnissaat qulakkeerumallugu pikkorissartitsinerit illoqarfinni taakkunani ingerlanneqarpata imminut akilersinnaanerussasoq, Danmarkimi naalakkersuisut nalilerpaat. Pernille Rosenkrantz-Theil taama allappoq.

Ministerip akissutini itisilersinnaanngikkaa, Kalallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamulli akissutit innersuukkai, meeqqanut ilinniartitaanermullu ministereqarfiup KNR-imut ilisimatitsissutigaa.  

Pisortaq: Aningaasaliissutit naligiissumik agguaanneqarsimasariaqaraluarput

Ministerip nalunaarutaa Københavnip Universitetiata nunarsuarmioqataalersitsinissamut oqaatsinillu arlariissaqarnermut sullissivianut, illoqarfinni pingasuni pineqartuni pikkorissartitsinernut akisussaasuusumut,  nutaajummat, tassani aqutsisoq, Helen Sværke, tamatumunnga annerusumik oqaaseqarusunngilaq.

Aalborgimili Kalaallit Illuutaanni pisortaq, Bo Albrechtsen, oqaaseqarusuppoq. Taassumami kalaallit Jyllandip avannarpasissortaani ilinniartut mininneqarnerat pissusissamisuunngitsuunerarpaa.

- Tamanna isornartorsiugassaqitsippara. Danmarkimimi illoqarfissuit taakkua sisamat ilinniarfeqarfiusut tamarmik neqeroorummi ilaasariaqarput.

AAMMA ATUARUK Ilinniartut arlaannaalluunniit naalagaaffiup akiligaanik danskisut ilinniarasuarusunngilaq

- Isumaqaavippunga aningaasaliissutit naligiissumik agguaanneqarsimasariaqaraluartut. Aalborgimi pikkorissartitsisoqartussaajunnaarnera Aalborgip ilinniarfissatut orniginartinneqarpiarunnaarneranik sunniuteqaqataassaaq, tamannalu uggornarpoq, Bo Albrechtsen oqarpoq.

Kalaallit Danmarkimut ilinniariartorlutik tikerlaat danskisut ilinniarasuarnissaminnik pisariaqartitsisartut malunnartartoq, Bo Albrechtsenip erseqqissaatigaa.

- Pisariaqartippaat. Tamanna qularnanngivippoq. Ulluinnarni danskisoorneq ilinniarnermilu danskisoorneq assigiinngissuteqaqimmata kalaallit inuusuttut danskisoornermik piginnaasaqarpianngitsut akimmiffeqartartullu amerlapput.

Danskisut ilinniarasuarnissamut siorna nalunaartoqanngitsoq

Aalborgimili danskisut ilinniarasuartoqarsinnaalissagaluarpat ilumut peqataarusuttoqassanersoq suli nalunarpoq. Danskisummi Odensemi, Aarhusimi Københavnimilu 2019-imi ilinniarasuarusuttoqanngilaq.

Danmarkimi Kalaallit Illuutaat paasissutissiinerat naapertorlugit tamanna kalaallit Danmarkimi ilinnialerusuttut ilinniakkamik ilumut aallartitsisinnaanerlutik tusagaqarnissaminnut ullut 20 sioqqullugit danskisut ilinniarasuarnissaminnut nalunaartarnissaasa piumasaqaataaneranik pissuteqarpoq. 

AAMMA ATUARUK Kalaallit ilinniartut danskisut pikkorissarnissaannut danskit naalakkersuisui periarfissiiniartut

Københavnimi Aalborgimilu Kalaallit Illuutaanni pisortat oqarnerat naapertorlugit pikkorissartitsinissanut piffissaliussat akunnapput, taamaalineranimi inuusuttut ilinniakkamik aallartitsinnginnerminni Danmarkimut angalanissaminnut bilitsissarsiuleruttortarmata, inissarsiuleruttortarmata inissinniarsarisarlutillu.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat