Assi: Ukendt

Pituffimmi pisoq eqqumiitsoq Jyttep tammarneranut pissutaasorisat suli qaqinneqartartut

Jytte Refsgaardip Pituffimmi naggammik takuneqarneraniit ukiut 41-nngorput, sulilu tammarneranut suut peqqutaasinnaanersut ilisimaneqanngilaq. 1995-imili Kalaallit Nunaanni politiit USA-mi politiinit soqutiginnilersimasunit saaffigineqarput.

AASAANERANI  NANGEQATTAARTOQ - KAPITEL 4:

Arnaq qallunaaq 27-nik ukiulik, Jytte Refsgaard aasap unnuaani julimi Pituffimmi naggammik takuneqarneraniit susoqarsimavamita?

Imminut toquppa? Kuummut, imaanulluunniit nakkarluni ajunaarpa? Pinerluttoqarsimanerpaluunniit?

1977 ukiariartulernerani Pituffimmi apisalerlaajusoq politiit naalagaat Lau Friis , Naalagaaffeqatigiillu angalallutik paasinniaasartuineersut marluk, Flemming Frank, William Howe peqatigalugit Jytte Refsgaardip ujarnera unitsippaat.

5. september 1977 Flemming Frank suliaq pillugu ima allappoq:

”Suliap matunerani periarfissat tamarmik piupput, imminut toqussimanermut immaqa periarfissani annertunerulaarluni, pisortatigut nalunaarutigineqassappat qumataasut pillugit ajunaartutut nalunaarutigineqassaaq”.

Politiilli qanoq pisoqarsimaneranik aaliangersimasumik inerniliisinnaanngillat. Ujaasinerpasuit unitsiinnarnikut ukiariarsalermallu, suliaq pillugu allatamini, Frank ima naggasiilluni allassimavoq:

”Tassunga atatillugu oqaannassaanga, atugassarititat taamaakkallartillugit qaammatit arfineq pingasut tulliuttuni ujaasisoqaqqissinnaanngilaq”. 

Oqaluttuap pinngornera 
 
Pituffimmi qanga ullumikkullu sulisut Facebookimi qupperneranni, ullut ilaanni Jytte Refsgaardip tammarnera sulisuusimasumik qaqinneqarsimavoq.

Allatamut qisuariartorpassuusimapput, Pituffimmilu sulisuusimasut Jytte Refsgaardip tammarnera eqqartulersimavaat.

Tamanna tunngavigalugu KNR aaliangerpoq pisoq paasiniaaviginiarlugu.

Jytte Refsgaardip tammarnera pillugu oqaluttuaq, danskit politiit nalunaarusiaat tunngavigalugit,  KNR-ip saqqummiuppaa.

 
Jytte Refsgaardip tammarnerata nalaani ilisarisimannissimasut, Pituffimmi sulisuusimasut, sakkutooqarfimmiluunniit tikisimaannarsimasut KNR-ip aamma apersorpai. 

 

Oqaluttuat nangeqattaartuni apersorneqartut atii saqqummiunneqanngillat, KNR-illi atii ilisimavaat. 
 

Jytte Refsgaardip qanigisai KNR-ip aamma attaveqarfigivai, taakkuali oqaluttuami peqataajumasimanngillat.

Kamippak nanineqartoq isertortumillu qimaasoq

Taamanili pisortatigoortumik qallunaaq tammartoq ujarneqaqqinngilaq. Taamaakkaluartoq politiit susoqarsimasinnaaneranik tikkuussisinnaasunik arlaleriarlutik tunineqartarsimapput.

Juli 25-ani – Jyttep naggammik takuneqarneraniit ullut sisamat qaangiusimalersut – kamippak kajuartoq Pituffiup tulattarfiani umiarsuup ”Marian C”-p nalaani imaani puttasoq takuneqarsimasoq,  politiit naalagaanut Lau Friisimut nalunaarutigineqarpoq. Tinikkiartornerani kamippak sissamut ungasiarpoq.

Lau Friis, Jytte Refsgaardip pigisarisinnaasaa alakkarniarlugu umiarsuarsuup tungaanut erngerluni aallarpoq. Kamippalli imaaniit qaqinneqarmat ingerlaannaq paasinarsivoq angissutsinik arlalinnik angivallaartoq, Jyttellu pigisimasinnaanngikkaa.

Kamippallu arroriartorsimanera naapertorlugu aamma Jyttep tammarneraniit sivisunerujussuarmik imaaniissimarpasippoq.

AAMMA ATUARUK Arnaq periarfeerunneqartoq

AAMMA ATUARUK Jytte noqartartuullunilu bowlingernermik nuannarisaqarpoq

AAMMA ATUARUK Angalallutik misissuisartut Pituffimmukartinneqarput

Paasiniaanermi paasissutissat tikkuussisinnaasut ilaat alla tassaavoq takunnissimasut ilaasa oqarnerat malillugu, Jytte canadarmiut sakkutuut timmisartuinut, tammarnermi nalaani tikisimasumut ilaasimasinnaasoq. Kisianni siullertut politiit Jyttep pas-ia inaani nassaarivaat. Aappaattut sakkutuut timmisartua Canadap avannaarsuanukartussaavoq sakkutooqarfik ”Alert”-imut, Pituffimmiit avannarpasinnerusumut avinngarusimanerusumullu.

Politiillu tassani inerniiisimapput isertortumik nunamit qimaatinneqarsimanavianngiatsoq (Jytte).

Amerikamioq toqutsisimasoq tigusarineqarpoq

Angutit marluk angalallutik misissuiartortartuneertut septemberimi 1977-imi Danmarkimut angerlarlutik aallarput. Tassanngaanniilli suliaq toqqorsivimmi pujoralannik katersiinnalersimavoq.

Ukiulli 18-t qaangiutilersut, maajip 12-ani 1995-mi, taamani Pituffimmi politiit naalagaata tullersortaasoq Erik Dennitip, Nuummilu politiit naalagaata Jørgen Meyerip suliaq qaqeqqittariaqarsimavaat.

Atlantikummi avannaata illua tungaani, angut Stuart Douglas Duke Jr., Richmondimi Statimi Virginami toqutsisimasutut pasillugu amerikamiut politiivisa tigusarisimavaat. Angut kuummi Lake Gaston, Virginiami aalisaleruttorluni tunumigut savimmik hunnorujulikkaanik kapitilluni toqutaasimavoq. Sakkutuut aallaasaannik sakkutuullu aallaasaata imassaannik tusintilikkaanik tigusaritittup agerlarsimaffiani politiit nassaarput.

Tigusaritittoq amerikamiut sakkutooqarfiata ingeniørertaanni, Army Corps of Engineers-imavoq, 1973-miik 1977 tungaanut Pituffimmiissimavoq – tassa Jyttep tammarnerata nalaani. Taamaattumik USA-mi politiit, Jyttep tammarneranut suliap allattorneri tuluttut nutsertillugit piumasimavaat nassiuteqqullugit.

Taamani Lau Friis danskit ambassadeanni Wienimi aallartitaqarfianni sulivoq, amerikamiullu attaveqarnissaat akuerivaa.

Avitseqatigiinnerli nassataqarsimanngilaqw. Stuart Douglas Duke Jr. Lake Gastonimi angut toqussimasutut pineqaatissinneqarpoq, inuunermilu sinnera parnaarussaavoq.

Pisimasutut periarfissarpassuit

Suliaq Jytte Refsgaardimut tunngasoq ammarneqaqqinngisaannarpoq. Ukiulli ingerlanerini susoqarsimanera paasineqarnissaa ungasilliartuinnarsimavoq.

KNR-ip oqaluussimasai attavigisimasaalu inuit arlallit, 1977-p kingorna Pituffimmi sulisarsimasut atorfeqartarsimasullu, sakkutooqarfik eqqaalu angallavigitillugu eqqumaffigalugu marsertarsimavaat.

Angutit raatiulerisut pingasut Jyttep tammarfimmini ullaakkut USAF biiliinut ikisimasutut takunnissimallutik oqarsimanerat attaveqarfigisimasatsinni arlaqartut ilaatigut qaqittarpaat. Takunninneraaneralli uppernarsineqarnikuunngilaq.

Facebookimi quppernermi ima atilimmi ”Thule Air Base – past and present”, Pituffimmi ullumi qangalu sulisimasut sakkutooqarfimmiinnerminni eqqaamasalikkersaattarput. Tamaani Jyttep tammarnera qaqinneqaraangat eqqoriaanerpassuaqartarpoq.

Ataatsip quttoqqap saanianik nassaartoqarsimaneraraa, nakkorsamukaassisimaneraasoq – saanerli kiap saanerineraa paasineqarsimanngitsoq oqaatigigaa.

Jyttep tammarnera nalunaarutigineqarneraniit Pituffik qimanneqarsinnaajunnaartillugu matusimanngimmassuk inuit arlallit Facebook quppernermiittut amerikarmiut qallunaallu politiivi isornartorsiorpaat. Ilai isumaqarput angalallutit misissuiartortartut sakkutooqarfimmut tikinniarnerat arriippallaarsimasoq, kiisalu sakkutooqarfimmi ujaasinermi politiit qimmiinik tikiussisoqarsimannginnera kukkunerusoq.

Allallu isumaqarput Jytte Refsgaard juulip 21-ani arpalluni nunami uppilluni ajunaarsimassasoq nanineqanngisaannarlunilu.

Jytte Refsgaardili qanoq tammarnersoq – maanna ukiut 41-t qaangiusimalersut – suli paasineqanngilaq. 

 

Jytte Refsgaardip tammarneranut atatillugu paasissutissanik peqaruit, KNR-ip tusarfigerusuppaatit uunga attaveqaruit news@knr.gl

 

 

Aalborg Stiftstidende bragte 11. august 1977 denne omtale af mysteriet på Pituffik.

 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat