Juliane Henningsen: Isumaqatigiissusiornissatsinnut periarfissagissaarnerulerpugut
Kalaallit Nunaata nammineq isumaqatigiissusiorsinnaanissaa inatsisitigut ajornaquteqarsinnaannginnera, nassuiaatip nutaap takutippaa, Danmarkiminngaanniilli pisinnaatitsissummik peqaqqaarnissaq piumasaqaataassaaq:
- Københavnimi isumaqatigiissutip ilusissaa apeqqutaatillugu nassuiaat atorneqarsinnaavoq, pissutigalugu Nunatsinni naalagaaffeqatigiinnerullu iluani inatsisitigut periarfissarititaasut nassuiarneqaramik, Juliane Henningsen oqarpoq.
Taanna Atlantikup Avannaani suleqatigiinni ilaasortaanini tunuliaqutaralugu nassuiaasiortoqarnissaanik aqqutissiuusseqataavoq, nunallu tamalaat akornanni inatsisinut tunngassuteqartunut professori Ole Spiermann nassuiaasiortuulluni.
Periarfissat assigiinngitsut nassuiaammi taakkartorneqarput, silallu pisussaata allanngoriartornera pakkersimaarniarlugu suliniutissatut isumaqatigiissummut Danmarki atsioqataassanersoq apeqqutaassaaq. Danmarkimi EU-mut ilaasortaammat, Kalaallillu Nunaat EU-mut ilaasortaanani.
Taamaammat CO2-mik aniatitsinerit annikillisarneqarnissaat pillugit isumaqatigiinniuteqarnissamut Kalaallit Nunaata nammineq ingerlassinnaassavai, Danmarkili akuerseqqaartariaqassalluni:
- Inatsisitigut qanoq pituttuitigisumik isumaqatigiissummik naammassisaqartoqassanersoq apeqqutaalluinnarpoq. Politikkikkut imaluunniit inatsisitigut isumaqatigiissummik pituttuisumik suliaqartoqassanersoq nunatsinnut apeqqutaasorujussuussaaq, aamma Savalimmiunut kiisalu Naalagaaffeqatigiinnerup iluani isumaqatigiinniarnernut, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit folketingimut ilaasortaq Juliane Henningsen oqarpoq.
Naalakkersuisut siulittaasuata Kuupik Kleistip Ole Spiermann aqagu ataatsimeeqatigissavaa. Silap pissusaa pillugu isumaqatigiinniutissat eqqarsaatigalugit nassuiaat qimerluualaarneqassaaq.
