Johan Lund Olsenip Folketingemi oqaaseqaat

Siorna oktoberimi ammaanersiornermut atatillugu oqalugiaatinni ilaatigut oqaatigivara inui­aqatigiit kalaallit aningaasaqarnikkut annertuumik ajornartorsiortut, aamma inuiaqatigiit kalaal­lit atugarissaassuseq ullumikkut ilisimasarput attatiinnassagunikku aningaasaqarnikkut amikki­saalertussaasut. Aamma oqaatigivara inuiaqatigiinni kalaallini iluarsartuusseqqinnissat pisari­aqartut, nutaanillu isertitaqarnissaq pisariaqartinneqaqisoq.

Pissutsit ilungersunarnerat ullumikkut taamaaginnarpoq, siunissarlu ajoraluartumik isumallu­arnartoqarpallaarani. Tamanna apeqquteqaateqartut namminneq eqqaavaat, Inuit Ataqatigiin­niillu isumaqatigivagut. Tassami aamma siulittuutaagaluartut akerlerluinnaannik Nunatta Karsia 2014-imi annertoqisumik amigartoortussanngorpoq. Nunatsinni 2014-imut Aningaasanut Inatsimmi aallaqqaammut ingerlatsinikkut sanaartornikkullu 20,8 millioner kr-nik sinneqartooru­teqartussatut missingiisoqaraluarpoq, kisiannili ukiup naanerani sinneqartoortoqarani 275 milli­oner kr-nik amigartoortoqartussanngorpoq. Imaappoq nikingassutit tassaallutik 300 millioner kroner.

Sooq taama kinguariartoqarpa? Kikkulluunniit aningaasaqarnermut professoriunngikkaluarlutik takusinnaavaat makku pissutaasut: 1) aalisarnerup kinguariarnera, 2) aatsitassarsiornikkut inger­lassat annikilliartornerat, 3) takornarissat ikilinerat aamma 4) annikinnerusumik sanaar­tortoqarnera. 

Imaappoq pineqartut tassaapput aningaasaqarnikkut siunissaq isumalluarnanngeqisoq, Kalaallit Nunaatalu aningaasaqarnerata ernumanarluinnarnera, tamannalumi suli annertunerusumik ajorseriartussaavoq, ukioq manna oktoberimiit Kalaallit Nunaata Pituffimmi Amerikamiut sak­kutooqarfiat maannatut iluanaaruteqarfigisinnaajunnaassappagu.

Tamakku tassaapput ullumikkut Kalaallit Nunaanni pissusiviusut piviusullu.

Soorunami ersarilluinnarpoq Namminersorlutik Oqartussat aningaasaqarnikkut politikkimut Inatsisartunilu tulleriiaarilluni aalajangiinissanut akisussaasut – Namminersorneq pillugu inatsit ataqqillugu taassumalu sinaakkutigisaasa iluanni.

Inuit Ataqatigiinniit aalajangiiffigisassatut siunnersuut nammineq oqaasertalersueqataaffigisimasar­put akuersaarlugu ullumi taasilersaarpugut. Taamaaliussaagut naak tunngaviatigut naapertuuttutut isiginngikkaluarlugu, nunap inatsisartuisa – uani danskit Folketingiat eqqarsaatigalugu – nunap allap aningaasaqarnera pillugu oqallinnerat. Tamanna taaneqartarunarpoq tassaasoq: Nunap allap ilumini susassaqarfiinut akuliunneq. Kisianni Inuit Ataqatigiinniit naligiissumik suleqataarusuppugut aamma pitsaasumik pilersitsiffiusumillu oqalliseqataa­rusuppugut – tamannalu anersaaralugu ullumi oqallinnermut peqataavugut.

Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera ilungersunartorsioqaaq, taamaammallu Inuit Ataqatigiit aammattaaq arlalitsigut iluarsartuusseqqinnissaq aallutarivaat, naalakkersuisuutitaqarnittalumi nalaani iluarsartuusseqqinnerit arlaqartut – maannamiit ukiorpassuarnilu isertitaqarnissatsinnik qularnaarisussat - aallarnisarlutigit. Iluarsartuusseqqinnissat Kalaallit Nunaanni pisariaqarluinnar­put – aalaakkaasumik pitsaasumillu inuussutissarsiornikkut aningaasaqarnik­kullu ineriartornissaq – inuiaqatigiinni kalaallini immikkoortuni tamani aningaasaleerusussuseqaler­nissamik siuarsaasussaq - qularnaarumallugu.

Inuit Ataqatigiit Kalaallit Nunaanni naalakkersuisuutitaqarnitta nalaani, aalaakkaasumik nammaqatigiif­fiusumillu aningaasaqarnikkut politikkeqarpugut, ataatsimoorluta aningaasaatitsin­ni aningaasartuutit isertitallu oqimaaqatigiiffigisaannik, taamatuttaarlu anner­tuumik iluarsartuusseqqinnissat, siunissami atugarissarnissatsinnik qularnaarisussat aallartikkaluarluti­git.

Tassami aningaasaqarnikkut pitsaasumik inissisimanissaq qitiulluinnarpoq, atugarissaarnissamik aaqqissuussineq nammaqatigiiffiusoq siunissami attatiinnarneqassappat. Kissaatigaarput qularnaarneqas­sasut siunissamissaaq tamanut ilinniarnissamut periarfissaqartitsinissaq, napparsimaveqar­fik ingerlalluartoq nutaaliaasorlu aamma ikiortariaqartunut isumaginninnikkut qularnaveeqqusiinerit.

Inuit Ataqatigiit kissaatigaat inuiaqatigiit annertunerujussuarmik imminnut pilersugarisut nutaaliorfi­usullu. Tamanna siunniussiffiulluartumik sulissutigisariaqarpoq, ingerlanneqartariaqar­lunilu aalisartut, piniartut, nunaatillit nutaaliorlutillu tunisassiortut suleqati­galugit. Inuiaqatigiit imminnut napatissinnaasut ineriartorfiusullu pingaartittuarpagut. Ataatsimoorluta akisussaaffigaarput Kalaallit Nunaata qitornatsinnut ernuttatsinnullu ingerlateqqitassat­ta tassaanissaa inuiaqatigiit peqqissut, aalaakkaasut, naapertuilluartut, nammaqatigiiffi­usut ammasullu. Inuiaqatigiit nukittuumik ammasumillu tamat oqartussaaqataaffia­nnik aaqqissugaasut, kikkunut tamanut tunniussaqarumasunut inissaqartitsi­sut.

Sanioqqunneqarsinnaanngilaq: Kalaallit Nunaata nutaanik isertitaqarnissaq, inuussutissarsiutit arlariit, inuussutissarsiuteqarnerup iluani aamma ineqarnermut inunnillu isumaginninnermut tunngasuni iluarsartuusseqqinnissat pisariaqartippai. Allatut oqaatigalugu: aningaasaqarnikkut ineriartorneq.

Nassuerutigisariaqarparput aningaasaqarnerput ilungersunartorsiortoq. Ullumikkut atugarissaassuser­put nikisinngivillugu attatiinarniarutsigu agguaqatigiissillugu 2040-p tungaa­nut ukiumut 1 milliard kr nassaarisariaqarpagut (Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititali­aq, 2011). Tamanna tassaavoq unamminartoq annertooq iluuseqarnissamut sapiissuseqarnissa­mik piumasaqaatitaqartoq.

Inuit Ataqatigiit nammaqatigiiffiusumik aningaasaqarnikkut politikkeqarnissaq anguniartu­arpaat, tamannalu pissutigalugu isertitat aallaavigalugit akileraaruteqartarnissap eqqunneqarnis­saa kissaatigisimavarput. Tamanna kisimiilluta kissaatigivarput, kisianni ullumik­korniit nammaqatigiiffiunerusumik naammaginarnerusumillu akileraartarnermik aaqqissuussinis­saq ajornanngilaq. Taamaammat qularnaarniartuassavarput, politikkikkut iluarsartuusseqqinnis­sat pilersaarutaasut, tamarmik Nunatta atugarissaarnikkut aaqqisugaanera­nik pitsanngorsaanissamik siunnerfeqarnissaat. Tamanna ilaatigut pissaaq aningaasaqarnik­kut ineriartornissamut pitsaanerusunik sinaakkusiinikkut. Aningaasaqarnikkut iluarsartuusseqqinnermi immikkut sammineqartariaqarput isumaginninermut, ineqarnermut, inuussutissarsiornermut akileraartarnermullu tunngasut – uagut isumarput naapertorlugu.

Allatummi ajornartumik qularnaartariaqarparput, ineriartornissamut sinaakkutissat pitsaanerulernis­saat. Nalinginnaasumik pisariaqartinneqarsinnaavoq tunisassiornermi ani­ngaasartuutit appartinneqarnissaat - periarfissaqartillugu. Tamatuma saniatigut nalikilliliinermut malittarisassat nutarternissaat pisariaqarpoq. Aamma ingerlatsiviit pisortat pigisaasa siunertaat inissisimanerilu puigussanngilagut. Taakkunanipput Nunatsinni suliffissat ilarpassui, taakkualu Nunatta immikkoortuinut tamanut pilersuineq qularnaarpaat. Kisianni aamma nutaamik eqqarsarsinnaasariaqar­pugut. Taamaammat Inuit Ataqatigiit ingerlatseqatigiiffinnut pisortat pigisaannut atatillugu piginittutut periusissianik suliarput ingerlateqqissavarput.  

Naggasiullugu oqaatigilara: Kalaallit Nunaat periarfissarpassuaqarpoq. Danmark Kalaallit Nunaal­lu ataatsimoorlutik eqqortuliorsinnaappata, tamanut iluanaarutaasumik aaqqiisoqarsin­naavoq. Taamaammat aamma nuannaarutigivara maanna tigussaasumik danskit kalaallillu inuussutissarsiornik­kut suleqatigiilernerat. Ippassaq danskit naalakkersuisuisa Nunatsinnilu Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni niunernikkut inuussutissarsiutitigut suleqatigiinne­rup siuarsarnissaa pillugu nalunaarusiaat tiguarput. Inuit Ataqatigiinniit immikkut nuannaarutigaarput takornariaqarnerup aatsitassarsiornerullu nutaamik annertuumillu isiginiarneqalerne­rat – inassuteqaatit ataasiakkaat paasiniaqqissaarnissaat qilanaarivara.

Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut ineriartorneq pilerseqqinneqassappat nalunanngivissumik aningaasalersuinissaq pisariaqartinneqarpoq. Kisianni aningaasalersuineq Nunatta Karsianit pisinnaanngilaq. Aamma pisinnaavoq nunat killeqarfii akimorlugit suleqatigiinnikkut ataatsimoor­lunilu aningaasaqarnikkut ineriartornissamut aningaasaliinikkut. Taamaammat aamma Naalagaaffeqatigiinnermut tamarmut aningaasaqarnikkut ineriartornissamut aningaasaateqar­fik aallarnisaataalluassaaq, nunattalu akornanni suleqatigiissutissatsialaalluni – Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranuttaaq iluaqutaasussamik, taamaammat naggassiullugu statsiministeri aperissavara: Tamatumunnga tunngatillugu killiffik sunaava?

Qujanaq!

Johan Lund Olsen, Folketingimut Ilaasortaq

Inuit Ataqatigiit