Japan-imi nuna sajummat inuit 7 ajunaarput
Japaanip avanaataa kippasinnerusortaani nuna ullaaq sakkortuumik sajuppoq. Inuit arfineq marluk ajunaarput, 700-illu ajoquserlutik.
Annaassiniartut ajunaarfiusunut anngunnerat ilutigalugu ajunaarsimasutut nalunaarutigineqartut amerliartorput. Nunap sajunnera Richter-ip uuttuutaa malillugu 6,8-imik sakkortussuseqarpoq, atom-ilu atorlugu innaallagissiorfik ikuallalersimalluni, annertunerusumillu ajoqusiisimanngitsoq nutaarsiassaqartitsivimmi ritzauimi allaaserineqarpoq. Atomi atorlugu innaallagissiorfimmi Kashiwazaki-imi, nunarsuarmi anginersaasumi, oqaaseqartartup oqaatigaa, radiop qinngorneri ulorianartut innaallagissiorfimmit anialersimasut, annertunerusumilli paasissutissiisinnaasimanani.
Illut 300-it sinneqartut nunap sajunnerani uppikaasimapput, illoqarfiullu pingaarnersaani Tokyo-imi illut portusuumik sanaat sajussimapput naak nunap sajuffiup aallaavia 260 kilometerianik ungasissuseqaraluartoq.
Nunap sajunnarnerata nalunaarutigineqarnera ilutigalugu tassaarsuaqarsinnaaneranik, tsunami-mik malissuaartoqarsinnaaneranik aallerisaarummik nassitsisoqarpoq. Nunap sajunnerata kingorna malerujussuit meterit affaanik portusissuseqarsimapput. Qimuttuitsut arlallit Tokoy-imiit Japan-ip avannaata kippasinerusortaanut ingerlasussat taamaatiinnarneqarput. Illoqarfimmi Kashiwasaki-imi timersortarfiup qaliaa nakkaappoq, tassani sulorarnermik pissartanngorniullu unnammineq ingerlanneqaleruttortoq nuna sajuppoq, inuillu 200-it missaanniittut katersuussimapput, inullu ataaseq kiinnamigut ajoqusersimalluni.
Illoqarfimmi Kashiwasaki-imi illut 35.000–it gas-imik imermillu pilersorneqarnerat matuneqarsimasoq, pisortat nalunaarutigaat. Illullu 18.000–it innaallagiaqanngillat, inuillu 2.000-it najugarfigisaannit qimarngussuunneqarsimallutik.
Nutaarsiassaqartitsiviillu kingullertigut nalunaarput nuna sajunnerata kingorna sakkukinnerusumik nuna sajoqqissimasoq tamatumuunali inunnik ajoqusertoqarsimanngitsoq.
Illoqarfimmi Kashiwasaki-imi illut 35.000–it gas-imik imermillu pilersorneqarnerat matuneqarsimasoq, pisortat nalunaarutigaat. Illullu 18.000–it innaallagiaqanngillat, inuillu 2.000-it najugarfigisaannit qimarngussuunneqarsimallutik.
Nutaarsiassaqartitsiviillu kingullertigut nalunaarput nunap sajunnerata kingorna sakkukinnerusumik nuna sajoqqissimasoq tamatumuunali inunnik ajoqusertoqarsimanngitsoq.
Radiup qinngorneri ulorianartut radiaktviusut 1200 liter atom atorlugu innaallagissiorfimmit aniasimavoq tamannalu avatangiisunut ajoquusisinnaassanngitsoq Tokoy Electric-imi oqaaseqartartoq Shougo Fukuda oqarpoq.
