IWC-mi ilaasortaajunnaarneq assuarineqalernermik nassataqarsinnaavoq

Ukiut tamaasa qipoqqarnik qulinik pisassaqartarnissaq siunertaralugu, arfanniarneq pillugu ataatsimiisitaliarsuarmut, IWC-mut, Kalaallit Nunaat pisassinneqarnissamik qinnuteqarpoq. Pisassinneqarnissamilli aalajangernissaq aasamut kinguartinneqarpoq.
Allattoq Mads Lynge
marsip 16-at 2010 17:07

Maannali paasinarsivoq, pisassat tunniunneqareersimasut amerlassusaat ukiuni qulini taamaaginnarnissaat ataatsimiititaliarsuup siunnersuutigilersaaraa.

Kalaallit qipoqqarnik qulinik ukioq manna pisassinneqanngikkunik aammalu pisassat aalajangiussaareersut ukiuni qulini taamaaginnartinneqassappata, ataatsimiititaliarsuarmit aninissaq kissaataavoq. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq, Ane Hansen oqarpoq:

- Tamanna iluatsinngippat takujuminaatsippara, IWC-mi siunissami ilaasortaaginnarnissarput, Ane Hansen oqarpoq.

Arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmit Kalaallit Nunaat ilaasortaajunnaassappat, nunanit allanik assuarineqarneq aallartissinnaavoq.

Soorlu 2006-imi Island ataatsimiititaliami ilaasortaajunnaarmat taama pisoqartoq. Taamani nunat 26-t Islandimut akerliunertik takutillugu atsiorput aammalu Greenpeace Islandimiut arfanniariaasiat pillugu ajortisaaripput, tamannalu IWC-mit akuliuffigineqanngilaq.

Islandimiut aqqusaarsimasaat ajortut Kalaallit Nunaata aqqusaartariaqanngilai. IWC-mut ilaasortaanngikkaluaraanniluunniit, nungukkiartuutaanngitsumik arferit ilanngarterneqartarnisaat Naalakkersuisut politikkeraat.

Atlantikup avannaata imartaani uumasut miluumasut pillugit ataatsimiititaliaata NAMMCO-p arfernik pisassiisarnissaata pisussaaffeqalernissaa maanna paasiniarneqarpoq. Ullumikkut NAMMCO arfernik pisassiinissaminut pisinnaatitaaffeqanngilaq, Ane Hansen oqarpoq:

- Taanna pillugu qanittukkut nunat NAMMCO-mi ilaasortaasut naalakkersuisui allaffigilersaarpakka tamanna isummerfigeqqullugu.

Arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmiit Kalaallit Nunaat anissappat, IWC isasuuissinnaavoq. Tassalu Kalaallit Nunaat ajortitsisutut isigineqalersinnaassalluni.

IWC-i ilumini ajornartorsiuteqareerpoq, tassami Kalaallit Nunaata kitaani tikaagullittassanik amerlanaarilluni pisassiinikuuvoq, naak ilisimatuut misissuinerisa takutikkaluaraat tikaagulliit amerlavallaat pisarineqarpata nungukkiartuutasinnaaneri aarleqqutigineqarsinnaasoq.

Illuatungaatigulli Kalaallit Nunaanni ilisimatuut illersorpaat nunatta qipoqqarnik qulinik ukiumut pisaqartarsinnaanera, tassami qipoqqaat qulit pisarineqartassappata nungukkiartuutaasinnaanngimmata.