IWC-mi ataatsimiinneq iluarineqarpoq

Arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup, IWC-p ataatsimiinnera naammasseqqammerpoq, ataatsimiinnerlu iluatsitsiffiusimavoq, kalaallit ataatsimiigiaqataasimasut oqarput.

- Ataatsimut isigalugu ataatsimiinneq iluatsittumik ingerlavoq, Aalisarnermut piniarnermullu pisortaqarfiup pisortaa Amalie Jessen oqarpoq.

Siornatut pisoqanngilaq, Danmarki naalagaaffeqatigiinnerup iluani savalimmiormiut kalaallillu aningaasarsiutigalugu arfanniarnermut isumaqatigiissutaat avaqqullugu taasinngimmat.

Aningaasarsiutigalugu arfanniarsinnaaneq illersorlugu Danmarki maanna taasivoq, taamalu nunat illersuisut amerlanerussuteqalersillugit. 33-it illersuit 32-it akerliummata. Nunat tallimat taasinngillat.

Amerlanerussuteqarnerli naammanngilaq. IWC-mi inatsisit suulluunniit allanngortinneqassagaangamik nunat taasisinnaatitaasut 75 procentii akuersisariaqarput. Nunat taasisinnaatitaasut maanna 70-iupput.

Kalaallit Nunaanni tikaagulliit tikaagulliusaallu misissuiffigineqarsimanerat, ataatsimeeqataasunit iluarineqarpoq, misissuinerillu ingerlaatiinnarneqarnissaat kissaatigineqarluni.

Arfiviit qipoqqaallu nungusaataanngitsumik piniarneqaqqissinnaassanersut misissuiffigineqassasoq, IWC-p ilisimatusarnikkut ataatsimiititaliaata neriorsuutigaa.

Arfattassiissutit aappaagu isumaqatigiinninniutaasussaammata, IWC-p ukiormanna ataatsimeersuarnera nunatsinneersunut ulapinnarsimavoq, paasisitsiniaanerit suliat saniatigut ingerlanneqarsimammata, Amalie Jessen, St. Kitts aamma Nevis-imiit oqarpoq.

Ukioq manna IWC-mi ataatsimiinneq, arfanniarnermut akerliusunit tapersersuisunillu iluarineqaqaaq.