Iviangimikkut kræfteqalersinnaanissaat ilimanarnerulerpoq

Arnanik iviangimmikkut kræfteqalersunik 1970 tikillugu issittumi nalunaarsorneqarsimasunik takussutissaqanngilaq. Taamaattorli ilisimatuut aarleqqutigaat piffinni suliffissuaqarfiusuni mingutsitsiffiusunilu nappaatip takussaaleraluttuinnarnissaa. Iviangikkut kræfteqartarneq arnani kalaallini takussaaleraluttuinnarpoq.

Nunani issittuni arnat iviangimikkut kræfteqalersarnerat qaffariarujussuarpoq.

Qaffariaat kalaallini aamma takussaavoq.

Ilisimatuut ernumassuteqarput, tassami misissuinerit takutippaat 1970 tikillugu iviangimikkut kræfteqartunik nalunaarsuisoqarsimanngilaq.

Issittumi ineriartornerup suliffissuaqarfimmut ineriartortumut assingunissaa ilisimatuunit erngumassutaavoq. Suliffissuaqarfiit ineriartortinneqarneranni 1945-mit 1995-imut nalunaarusiat ersersippaat arnat Danmarkimi USA-milu iviangikkut kræfteqalersartut 240 procentinik

amerlisimaneri.

Maanna iviangimikkut kræfteqalersartut Danmarkimit USA-miillu 50 procentimik ikinnerupput.

Maannangaarli misissuinerit ilimanarsitippaat issittumi inuusuttut amerlanerit iviangimikkut kræfteqaleratarsinnaanerat.

Arnat nappaammik eqqugaasartut 25 procentii 40-it ataallugit ukioqarput. Eqqaaneqareersutut mingutsitsineq suliffissuaqarfinnit Europami USA-miillu pisoq annermik pissutaatinneqarpoq.

Nunanit taakkunannga akuutissat issittumut pipput.

Taakkulu POP, akuutissat arrortinneqarsinnaanngitsut, ilisimatuut misissugaraat. Akuutissat allat nerisassanit pinngortut PCB, klorinik dioxidininillu akoqarput.

Naluneqanngilarlu pujortarneq, imigassartorneq sukkoqarpallaanillu nerineq kræfteqalissutaanerulersinnaapput.