Issittup nanuisa qanga silap kiassuaartarneri anigortarpai
Ilisimatuut 14-it nannup alleruisa saarna ujarannguunnikut Svalbardip sineriaata qeqertarpaani nassaat misissornerini inernerit saqqummerseqqammerpaat.
Alleqqut saarni nannumit angutivissameersuupput, ukiut 130.000-t 110.000-illu akornanni matuma siornagut uumasuusimasup alleroralugit. Alleqqut saarni taama pisoqaatigisut misissornerini ullumikkut issittup nanuinut uumasuusunut qanoq assingutigineri tupaallaataasimavoq.
Alleqqut saarni tuloriarlu Svalbardimi Islandimiumit ilisimatuumit 2004-mi nassaarineqarput. Nassaaq qaqutigoorluinnartuuvoq, issittumimi uumasut sikumi, imermi imarmiluunniit toqusimagaangata ukiut arlaqanngitsut ingerlanerini suujunnaarnissaat ilimanarnerusarmata. Alleqqup saarni tuloriallu teknologi nutaarluinnaq atorlugu misissorneqareermata paasineqarpoq, nannup sananeqaataanut ilisarnaatitut takussutissaa tupinnarluinnartoq. Nanorsuit kajortut, allarsuarnik aamma taaneqartartut Svalbardip eqqaani uumasuusimasut ullutsinni issittup nanuinut uumasuusunut assigiilluinnarput, allaammi ullutsinni allarsuit sananeqaataannut ungasinnerulluni.
Misissuinerup aamma paasinarsisippaa taamanersuaq allorniusat nunarsuup avannarpasissuani ima kiatsigisimasoq allaat imarmiutarsuit Tuluit Nunaata nalaani uumasuusimallutik.
Taamaammat ilimatsaanneqarpoq nannut ukiut sikoqanngiffiit ukiut tusindialuit arlallit nalaanni aamma uumasuusimassasut.
Ilisimatuulli ilisimarpianngilaat issittup nanui sikutaqanngitsumi uumaannarsinnaassanersut, taama Ned Rozell atuagassiami Alaska Science-imi allappoq. Qallunaatuunngortitsisuuvoq netnatur.dk.
