Issittup imartaanik piginnittuulernissamik Danmark piumasaqaateqartoq

Nunarsuarmi nunani siullersaalluni Qalasersuup tamakkerlugu pigilernissaanik Danmark ualeru piumasaqaateqassaaq, aviisi Politiken ullumi taama allaaserisaqarpoq.

Issittup imartaata naqqanik annertuupilussuarmik, Danmark naapertorlugu Kalaallit Nunaannut atasumik, piumasaqaammik tunniussisoqarneranut atatillugu tamanna pissaaq.
 
Immap naqqanik kvadratkilometerinik 895.000-inik, tassalu Danmarkip angissusiata 20-riaataatut annertutigisumik piumasaqaateqarnermi, Naalagaaffeqatigiit Issittup imartaatigut Ruslandip 200-sømilemik killeqarfiata tungaanut killeqarfeqalissapput.

Nunat piumasaaqateqartut siullersaraat
Issittumik piginnittussaanerup Ruslandip Canadallu assortuussuteqarnerannut Danmark taamaalilluni akuliuppoq. Danmarkilu issittup imartaata naqqanik piginnittussaanermik inaarutaasumik piumaqaateqartut siullersarigaat, aviisi Politiken taama allappoq.
 
Piumasaqaateqarneq sioqqullugu ukiuni aqqaneq-marlunni sukumiilluinnartumik sulisoqarsimavoq. ilisimatuussutsikkut paasissutissanik katersuineq misissuinerlu koruuninik 330 millioninik akeqarsimalluni.
 
Immap naqqanik piginnittuulernikkut issittup pinngortitaanik aqutsinermut danskit sunniuteqarnerulerlutillu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu siunissami Issittup pingaarnerusumik inissisimalerpat nukittunerusumik inissisimalernissaat anguneqarsinnaavoq.
 
- Killeqarfiit aalajangersorneqartut atuuttuujuartussanngortinneqassapput. Killeqarfinnik aalajangersaanerup sunniuteqarfiginissaanut ataasiinnarmik periarfissaqarpugut, danskit nunanut allanut ministeriat Martin Lidegaard Politikenimut taama oqarpoq.
 
Danmarkip piumasaqaataata nalilersuiffigineqarnera ukiunik 10-15-inik sivisussuseqassasoq naatsorsuutigineqarpoq

Ilisimatuussutsikkut paasissutissat tunniunneqartut eqqortuunersut Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimiititaliarsuaata ilaannit aalajangiiffigineqassaaq, nunallu pineqartut pingasut tamarmik akuerineqarnissaat aamma periarfissaavoq. Taamaattoqassappallu akunnerminni isumaqatigiinniartariaqassapput, ataatsimiititaliarsuaq territoriamik tunniussinissamut pisinnaatinneqanngimmat.

Danmarkip piumasaqaatigisaa ima annertutigaaq, tamanna Ruslandimit »uumisaarinertut« nalilerneqarsinnaalluni, issittumi nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki pillugu immikkut ilisimasallit nunarsuarmi siuttut ilaat, Canadami professori, Michael Byers taama isumaqarpoq.
 
- Danmarkip Issittumi nunani maannakkorpiaq kisiartaalluni uumisaarisutur inissisimanera paasiuminaassinnaavoq, nunammi nunanut allanut kinguneqartussamik attaveqarniartuulluni ileqqoqarneranut tamanna naapertuuppallaanngilaq, Michael Byers Politikenimut taama oqarpoq.

 

Nunap assingani sumiiffik pineqartoq takuneqarsinnaavoq:

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat