Issittumi uuliaarluarnerit ikuallanneqarsinnaapput
Taama tupannartumik inerniliivoq Danmarks Tekniske Universitet, DTU-mit, nalunaarusiaq atuagassiap Ingeniøren-ip sammisimasaa.
DTU-mi Ph.d.-ngorniaq Norgemi Ilisimatusarnermut institutti, Sintef, suleqatigalugu uuliakoornermik akiuisinnaanernik misileraasimavoq.
Misileraanerit takutippaat Issittup avatangiisaanut kinguneqapilunnginnissaa, uuliallu issittumi piujuartussamik ajoqusiinnginnerani periusissaq pitsaanerpaaq tassaasoq ikuallannissaa.
Suliniuteqarnermi suleqataasut ilaat, Janne Fritt-Rasmussen DTU-mi Center for Arktisk Teknologi-meersoq oqarpoq:
- Taamatut uuliamik ikuallaaneq issittumi saleeriaasiuvoq pitsaalluinnartoq. Siornatigut akuerisaasimanngilaq annikitsuararsuaannarmillu atorneqartarsimalluni.
Periuseq Mexicop Kangerliumanersuani atorneqarsimavoq, issittumili atussallugu ajornannginneruvoq, tassa silaannaap nillertup uuliap aalanngorluni suujunnaarnissaa kigaallatsittarmagu, taamaalilluni uuliap ikummarissortai tassaniiginnartarlutik, taama ilisimatusartut nalunaarput.
Misileraaneq ulluni arfineq-pingasuni uulia 2 kubikmeterip ikuallanneratigut immami sikorasaami 10 tiimini uninngasimasumi ingerlanneqarpoq.
