Issittumi siunnersuisooqatigiit kikkuuppat?
Issittumi Siunnersuisooqatigiinni ministerit arfineq-aappassaannik ataatsimiinnissaat Nuummi sisamanngorpat pisussaq, Danmarkip siulittaasuunerata, 2009-mi aallartittup, naggaserneqarnersuatut oqaatigisariaqarpoq. Ataatsimiinneq, Siunnersuisoqatigiit ukiuni 15-ini ataneranni pingaarnerpaatut arlalinnit taaneqartoq.
Nunat ilaasortaatitaqartut arfineq-pingasuupput, tassaappullu Canada, Danmark - tassunga Savalimmiut Kalaallit Nunaallu ilanngullugit, Finland, Island, Norge, Rusland, Sverige aamma USA.
Taakkua nunanut allanut tunngasunut ministerii atorfilittalluunniit qaffasissumik inissisimasut Kalaallit Nunaanni ataatsimiinermi peqataassapput.
Nunatsinnit Savalimmiuniillu Naalakkersuisut Siulittasui ilaassapput.
Taakkua saniatigut Inuit Issittormiut kattuffiisa arfniliusut siulittaasui, aamma Siunnersuisoqatigiinni aalajangersimasumik ilaasortaasut, peqataassapput. Nunani ilaasortaasuniit ilaasortaanngitsuniillu alapernaatsorpassuit nunanilu tamalaani kattuffiit allat sinniisaat aamma tikissapput.
Nunat ilaasortaatitaqartut atorfilittaat qaffasinnerusut isumaqatigiissutissaq isumaqatigiinniutigalugu ippassaq aallartipput. Tassalu ministerit sisamanngorpat nalunaaquttap akunnerini sisamaat affarmi ataatsimeereerlutik atsiugassaat maanna naggammik iluarsaanneqarpoq.
Suulliukua oqallisaasussaasut? Ataatsimiittut silap pissussaata allanngoriartornera nammineq pivallaarnagu, sikuerukkiartornerani unammilligassat periarfissallu samminerussavaat.
Imaani isumannaallisaaneq ataatsimiinermi pingaarnertut oqaluuserineqartussanut ilaavoq.
Naatsorsuutigineqarpoq, Siunnersuisoqatigiit pilersinneqarneraniilli isumaqatigiissut inatsisitigut pituttuisoq, nunat ilasortaasut atsioqatigiissutigissagaat, tassalu sillimaniarnermut pilersaarut SAR-imik taaneqartartoq, imaanilu annaassiniarnermut ujaasisarnermullu tunngasoq.
Taava Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleriaaseq aamma oqaluuserineqassaaq. Allaffeqarfimmik aalajangersimasumi inissisimasumik pilersitsisoqassanersoq, taanna qanoq akeqassanersoq aammalu sumi inissinneqassanersoq oqaluuserineqassaaq.
Issittumi silap pissusaata allangoriartupiloornera Issittumi Siunnersuisoqatigiit ilisimatuussutsikkut suleqatigiiffiata Københavnimi sapaatip akunnerani kingullermi ataatsimiinneranni nalunaarutigineqartoq aamma avaqqunneqarsinnaagunanngilaq. Tassami silap pissusaata allangorneratigut immat qaffannerat kviksølvimillu mingutitsinerup annertusisimanera ilisimatuunit nalunaarutigineqarpoq.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit 1996-imi Canadami Ottowami pilersinneqarpoq, naalagaaffiit qalasersuarmut imartallit inuillu issittumi najugaqartut kattuffiissa suleqatigiiffiattut.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit pilersineqarnerani nalunaarut naapertorlugu siunertaavoq, apeqqutit issittumut tunngasut pillugit nunat suleqatigiinnerisat pitsanngorsarnissaa. Ingammik nungusaataanngitsumik ineriartorneq avatangiisillu paarinissaat suleqatigiissutigineqarpoq.
Kisianni siunnersuisoqatigiit maannamut sulineranni siunertarissaarutit annermik anguneqartarsimapput.
