Inuussutissarsiortut nunanit tamalaaneersut nunatta ineriartornera pillugu maanna ataatsimeersuariartut
Inuussutissarsiornermi siuttut, diplomatit, aalajangiisartut isumaliutersortartullu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik ataatsimeersuarnerit annersaanni Katuami sapaatip-akunnerani matumani katersuupput.
Ataatsimeersuarnermi Future Greenland-imik taaguutilimmi aaqqissuussisut,‘ukiuni qulini issittumi’ taaguuteqartitaanni inuussutissarsiornerup ineriartortinnissaa sammineqarpoq.
Tassa Kalaallit Nunaanni siunissami inuussutissarsiutit.
Sulisitsisut qulissaanik taamatut aaqqissuussipput, aaqqissuussarlu maajip 19-annit 20-annut pissaaq.
Nunanit tamalaaneersorpassuit
Peqataasut amerlaqaat tusaamasanillu ulikkaarluni.
Sulisitsisut paasissutissiinerat naapertorlugu 500-t missaanniittut, ilaatigut Canadameersut, Tuluit Nunaannit, USA-miit, Danmarkimit, Frankrigimiit, Koreamiit nunanillu allaneersut, peqataanissaat naatsorsuutigineqarpoq.
Ataatsimeersuartitsineq inuiaqatigiilerinermi suliaqartunit siammasissunit soqutigineqartarpoq.
Kalaallit Nunaanni nunanilu allani politikerit nuimasut, borgmesterit, inuussutissarsiornermi siuttut qaffasissumillu atorfillit nunanit tamalaaneersut illoqarfiit pingaarnersaanni kulturikkut illorsuarmi ulluni marlunni ataatsimuussapput.
Aaja Chemnitz, Aleqa Hammond (S) aamma Aqqaluk Lynge oqalugiartussaapput.
Jens-Frederik Nielsen (D) Múte B. Egedelu (IA) aamma taamaaliussapput.
Frankrigimi nunanut allanut ministerip tullersortaa Nicolas Forissier oqalugiassaaq naalakkersuisullu ataatsimeeqatigissallugit.
EU-mit aallartitat arlallit peqataassapput, ilaatigut nunat tamalaat suleqatigiinnissaannut europami kommissæri, Josef Síkela, EU-p Kalaallit Nunaannik suleqateqarnera pillugu oqalugiartussaq.
Pissutsit ilungersunartut tunuliaqutaralugit
Ataatsimeersuarneq nunanit tamalaanit ukioq manna maluginiarneqarnerulerpoq, ingammik pingaarutilimmik tunuliaqutaqarmat.
USA-p præsidentiata Donald Trumpip nunarput ukioq ataaseq sinnerlugu piumasaraa nunamillu tigusiniarnerminut nunat suleqatigisani naapertuuttumik iliuuseqanngippata tamaasa sioorasaarpai.
Issittoq USA-p siorasaarinerata NATO-llu USA-llu akornanni isumaqatigiinngissuteqarnerup kingunerisaanik assigiinngitsorpassuartigut allanngoriartorpoq, tassami nunap immikkoortuani pissutsit eqqissisimanarunnaarmata nunarsuarmioqatigiit politikkikkut unammilleqatigiilerput aningaasatigullu soqutigisat annertusiartorlutik.
Allaat peqataasut allattorsimaffianni tamanna takuneqarsinnaavoq:
Præsident Trumpip Kalaallit Nunaanni immikkut aallartitaa, Jeff Landry, Trumpip nunatsinnut tunngatillugu anguniagaanik aamma anguniagaqartoq - ataatsimeersuarnermut peqataaniarluni Nuummut sapaatiummat ualikkut tikippoq.
USA-p Kunngeqarfimmi aallartitaa Kenneth Howery ataasinngornermi ullaap tungaani aamma tikippoq.
Trumpip 2024-mi qinersinermi ajugaanerata kinguninngua præsidentitut oqaaseqaammini Howery ivertikkamiuk, Amerikamiut Kalaallit Nunaannik aqutsinissaat 'pinngitsoorneqarsinnaannginnerarpaa'.
Aammattaaq niuertut arlallit Trumpillu naalakkersuisooqatigiivinit atorfillit USA-mit aallartitat akornanniipput.
Aammali USA-mi politikkikkut oqallinnermi illuatungiliuttut ataatsimeersuarnermut aamma peqataassapput.
Demokraatineersoq Rufus Gifford, Barack Obamap naalakkersuinerani USA-mi Tuluit Nunaanni aallartitaasimasoq Bidenillu naalakkersuinerani atorfilik, Sermitsiap pisortaanera aaqqissuisuuneralu Masaana Egede peqatigalugu 'USA pillugu ilisimasariaqakkat' pillugit oqaaseqassaaq.
Danmarkimi naalakkersuisoqatigiinngortussat pillugu isumaqatigiinniartoqarnera pissutigalugu, ataatsimeersuarneq Danmarkimi naalakkersuisuugallartunit peqataaffigineqalinngilaq.
Aaqqissuussaq siammasissoq
Ataatsimeersuarnermi sammisassat amerlaqaat, oqallinnerit assigiinngitsorpassuussallutik inuussutissarsiortuniillu politikkikkullu aalajangiisartunit oqalugiartoqassalluni – kalaallisut, danskisut tuluttullu.
Peqataasussat Kalaallit Nunaata inuussutissarsiornikkut ineriartornera, nunarsuarmi politikkikkut aningaasaqarnikkullu pingaaruteqarneruleriartornera Issittumilu niuernikkut periarfissat eqqartussavaat.
Jens-Frederik Nielsenip ukiumi siullermi atorfimminiinnerminik nalilersuinissaa naatsorsuutigineqarpoq. Múte B. Egedep inuussutissarsiornermut politikki nunanullu allanut politikki qanoq imminnut attuumassuteqarnersut oqalugiaatimini eqqartussavaa.
Nuna tamakkerlugu borgmesterit politikkikkut ataatsimiinnermi nunap ineriartornera inuiaqatigiillu illoqarfinnut nutsernerat oqaluuserissavaat.
Inuussutissarsiorneq pillugu ataatsimeersuarnermi saqqummiussisunik tusarnaanngikkaanni, ataatsimeersuaarnermi sammisat, inuussutissarsiorneq pillugu ataatsimeersuartitsinerit allat assigalugit, siammasissumik suleqatigiinnissamut oqaloqatigiilluarnissamullu tunngapput.
Katuami HHE-milu tamatuma saniatigut qarasaasiat atorlugit eqqarsaatersuutissanik paasiniaanermut, Issittumi aningaasaliinernut qarasaasiatigullu sorsunnermut tunngasunik saqqummiisoqarlunilu oqaluuserinnittoqassaaq.
Peqataasut ataatsimeersuarneq unnukkut naammassippat oqaloqatigiinnertik ilasseqatigiiffinni ataasitulaarfiullu nalaanni katersuullutik nangissinnaavaat.
Sulisitsisut inuusuttunut inuussutissarsiorneq pillugu, Future of Greenlandimik taallugu, maajip arfernganni ataatsimeersuartitsipput.
Inuusuttut 400-nit amerlanerit tassunga peqataapput, peqataasullu piffissami matumani nunarput nunarsuup sinneranit isiginiarneqaleruttorfiani inuusuttuuneq - politikkikkut isumannaallisaanikkut inuussutissarsiornerullu tungaatigut, sukumiisumik oqaluuserivaat.
