Inuussutissarsiorneq atuakkami sakkortuumik isornartorsiorneqarpoq

Atuakkiortup tusagassiortullu Jan Cortzenip atuakkiamini nutaami ’Polarparadiset - Et folk på kanten med fremtiden`-imi Børsenimi aaqqissuisuunerugannarnermini allariaasini ersarissoq atorlugu.

Aviisimi aaqqissuisuunerusimasup aqutseriaatsimik takusaminik eqqaarsaasersuutai, Nunatsinni piginneqatigiiffiit pisortaqarfiini siulersuisuinilu imminut qiviarnissamik eqqarsalernissamillu aallartitsinngitsoornavianngillaq.

Jan Cortzenip suliffinni namminersortuni oqartussallu allaffiini aqutsinermut suleriaatsit qanoq ingerlanersut paasisassarsiorsimavoq.

Paasisaminut tupigusunngeqaaq. "Børsen"-imi pisortaagallarami Danmarkimi inuussutissarsiornermik ingerlatsisunut malinnaaffiguarsimasaminut Nunatsinni inuussutissarsiortut ajortutigut ajunngitsutigullu sanilliullugit misissorsimavai

Tassalu taama misilittagaqarnermigut ajukkunnani oqarsinnaasoraaq, inuussutiassarsiornermut tunngasunut isummernissamut naliliinissamullu piginnaasuseqalersimalluni.

- Tupigusuutigisorujussuuara, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit anginersaata Royal Greenlandip siulersuisuani siulittaasoq qallunaajummat, Klampenborgimi najugaqartoq. Aamma pisortaqalernikuusoq qallunaamik, Danmarkimi najugalimmik.

Soorlu aamma GTE-p pisortaa Dragørimi najugaqartoq, ukiumullu immaqa pingasoriaq Kalaallit Nunaannukartarluni siulersuisut ataatsimiissagaangata.

Jan Cortzen isumaqarpoq, kalaallinik pisortaasinnaasunik tulluartoqartoq.

Kalaallit Nunaanni misissuininni kalaallinik sisamanik naapitaqarpunga, tamarmik suliffissuarmi pisortanngorsinnaalluarlutilluunniit siulersuisuni siulittassunngorsinnaasunik. Taamanna kukkunertut isumaqarfigaara. Kalaallit Nunaat namminersulivikkiartorniaruni, aningaasaqarnikkut imminut napatilluni, taava iluaqutaanngilaq uangaluunniit ilisarisimanngisannik pisortalersussalluni. Aali uanga Danmarkimi inuussutissarsiornermi siuttut amerlanersaat ilisarisimagikka. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiortuni siuttussatut piukkunnartut aallunneqartariaqarput.

Ajorpoq! Siulersuisunut siulittaasut maani Nuummi najunaqatariaqariaqarput. Maaniittariaqarput aalajangiiffiusartumi.

Jan Cortzen nunatsinni suliffeqarfinni pisortanit pigineqartuni siuttut pillugit isumaa taamaappoq. Aammali Namminersorlutik Oqartussat kommunillu allaffiili siuttut naviinngitsuunngilai.

- Namminersorlutik Oqartussani kommuneqarfinnilu aqutsisut arlalllit naapitakka pillugit eqqarsartarpunga; aammaana kia atorfinitsissimagai? Jan Cortzen aperaaq nangillunilu.

- Uanga siuttunik oqaloqartearnermik ukiuni 25-ni misilittakkakka tunngavigalugit takusinnaavara, suliassartik erseqqilluinnartumik artoraat. Nalupput. Siunnersortinik akisuunik nalunaarusianillu atuarneqarneq ajortunik illuanik pisortorput, illuanillu sulisumik aningaasartuutaannut akiliinaveersaartarlutik. Tamatigoortunik, siuttuunermik aalluusserusuttunik amigateqarpoq.

Jan Cortzenip siuttut pikkorlunneraramigit, siuttut nunatsinniittut amerlanertigut danskiusut pigini nassuerutigaa:

- Oqarsinnaavunga, qallunaat Kalaallit Nunaanni atorfinitsinneqartartut suliaminnut tulluunneq ajortut. Isumaqarpunga qallunaat kalaallit nunaanni pisortanngorsimasut amerlanerpaartaat suliaminnut piukkunnanngitsut suliatillu pitsaasumik naammasineq ajoraat.

Jan Cortzen taama oqarpoq.