Qivioq Løvstrømip allaffiani atuakkat, japanimiut titartagaat, arnat pissaaneqarnerulernissaannut oqariartuutit nassaassaapput.Assi: KNR

Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit ukiuni qulini: Suli sulissutissaqaqaaq

Naak inuit pisinnaatitaaffii pillugit nunatsinni ukiuni qulini suliaqartoqaraluartoq suli sulissutiginiagassaqangaatsiarpoq. Assersuutigalugu suiaassutsit akornanni assigiinngissutsit pineqartillugit, siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, Qivioq Løvstrøm oqarpoq.

Ilisimatusarfimmi arnanik pissaaneqalersitsiniarnermi oqariartuuteqarnermi nunatsinni inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, Qivioq Løvstrøm nassaassaavoq.

- Tamassa.

Qivioq Løvstrøm allaffimmut tikilluaqqusivoq. Uummataasaq neriusaatut qalipaatilik siulittaasullu soqutigilluinnagai japanimiut titartagaat igalaavani ilaatigut nivingapput – atuakkanillu ilitsiviit nunap inoqqaavi inuillu pisinnaatitaaffiinut tunngasunik atuakkanik ulikkaarput.

Nunatsinni Inuit pisinnaatitaaffii


-    Inuit pisinnaatitaaffii Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmut tamarmut 1948-mi nalunaarutaanni ilaatigut nassuiaatigineqarput.

-    Inuit pisinnaatitaaffiisa inuit tamarmik assigiimmik iliuuseqarfigineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat ilaatigut siunertaraat.

-    Naalakkersuisut Inuit Pisinnaatitaafiit pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit inatsit 2012-mi akuersissutigaat.

-    Siunnersuisoqatigiit 2013-imi aallartipput.

-    Siunnersuisoqatigiit Danmarkimi Inuit Pisinnaatitaaffiit pillugit Institut suleqatigisarpaat.

Inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut 30-nik ukiullip Qivioq Løvstrømip inuuneranut ilaalluartut allaffimmi takuneqarsinnaalluarpoq.

Inuillu pisinnaatitaaffii pillugit KNR maanna allaffimmiippoq.

Inatsisartummi Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit pillugit inatsimmik atulersitsineranit ukiut qulit maanna qaangiupput.

Ukioq ataaseq qaangiuttoq nunatsinni inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit pilersinneqarput.

Tamatuma kingorna pisoqarnikooqaaq – nunatsinni meeqqanut, utoqqarnut innarluutilinnullu illersuisoqalerpoq, nutaanik inatsiseqalerpoq nunasiaataanerullu oqaluttuarisaanera ukkatarineqarluni.

- Meeqqat pillugit sulissutiginnittoqalernera tulluusimaarutigisorujussuuara. Siornagut paqumigineqartartut soorlu naapertuilluanngitsuliornerit tarnikkullu nappaatit ammasumik oqaluuserinissaannut pikkorinnerulernikooqaagut, taamaammallu inuiaqatigiittut ineriartungaatsiarnikuuvugut, Ilisimatusarfimmi studieadjunkti, Qivioq Løvstrøm oqarpoq.

Inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqartut

Anguniagarli suli naammassineqanngilaq. Sulerujussuaq. Nunatsinni inuit pisinnaatitaaffiinik ukkatarinninnissaq suli pisariaqartinneqarpoq. Tamanna suiaassutsinut assigiinngitsunut ilaatigut tunngatillugu.

Qivioq Løvstrøm nassuiaavoq:

- Angutit inuusuttut imminnut toquttut amerliartorput, tamanna nutaarsiassaanngilaq, sulili taamaappoq. Arnat qaffasinnerusumik ilinniarsimasut amerlanerugaluartut angutit qaffasinnerusumik atorfeqarlutillu akissarsiagissaarnerupput, taanna oqarpoq.

Naak inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit inuit pisinnaatitaaffiinik pitsanngorsaanissaq nunatsinnilu inuit pisinnaatitaaffii pillugit pissutsinik Naalagaaffiit Peqatigiinnut nalunaaruteqartarnissaq ilaatigut siunertarigaluaraa siunnersuisoqatigiit nunatsinni pisinnaatitaaffigut pillugit ilisimasaqarnerulernissaq aamma ukkarinikuuaa.

Uanilu nunasiaataanermi oqaluttuarisaanerup oqallisigineqaannarnissaa pingaaruteqartoq, Qivioq Løvstrøm isumaqarpoq.

Spiralilersuisoqarnera pillugu oqaluttuarisaaneq tassa danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannit annikilliiniarlutik kalaallinut niviarsiaqqanut arnanullu tusindilinnut spiralilersuinerat nunatsinni oqallisaangaatsiarpoq.

Danskit kalaallillu oqaluttuarisaanerannut atatillugu inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsimanera oqaluttuat ilaat uani takutinneqarpoq.

Canadami nunap inoqqaavinut atuarfiutigalutik angerlarsimaffinni meeqqat ilerrinik nassaarneq nunarsuaq tamakkerlugu aamma aalassassutigineqangaatsiarpoq – nunatsinnut aamma sunniuteqarpoq.

- Canadami nunap inoqqaavisa meeqqat ilerri qangarsuarli oqaluuserisalerpaat, taakkuli kimilluunniit tusaaniarneqanngillat, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Uagut inooqatigisagut aamma ikioqqullutik suaartarsimasinnaapput, ksiianni upperneqarnatik imaluunniit tusarnaarusunneqarsimanatik.

Nammineq instituteqalernissaa pingaaruteqartoq

Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit siunissamut suna angorusunneraat Qivioq Løvstrøm aperigaanni akissutaa ersarilluinnarpoq. Siunnersuisoqatigiit nunarput tamakkerlugu inuit pisinnaatitaaffii pillugit insititutteqalernissaa kissaatigaat.

Maannakkutut itsillugit siunnersuisoqatigiit Danmarkimi inuit pisinnaatitaaffii pillugit Institutip ataaniippoq, siunnersuisoqatigiinniittullu nammineq kajumissutsiminnik suliaqartuullutik.

Inuit pisinnaatitaaffiisa ukkatarineqarnerata siunissami attatiinnarnissaanut nunarput namminerisamik institutteqarlernissaa pingaaruteqartoq, siunnersuisoqatigiit siulittaasuat isumaqarpoq:

- Siunnersuisoqatigiit siunnersuisiinnarsinnaapput. Institutimit sammisaq sulissutigineqarnerungaatsiarsinnaavoq, immikkoortortaqarfiillu amerlanerulerlutik inatsisilerinermut tunngasut sammisallu assigiinngitsut misissorneqarsinnaalissallutik.

Qivioq Løvstrømip nunatsinnit namminiilivinnissamik kissaateqarneq annerusoq tamatuma saniatigut erseqqissaatigaa.

- Kalaallit Nunaat namminersortoq aamma namminerisamik inuit pisinnaatitaaffii pillugit institutteqassaaq.

Inatsisartut Nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffiit pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit inatsimmik Naalakkersuisut kingusinnerpaamik 2024 upernaakkut nalilersuisissagaat Naalakkersuisut novembarip aallartinnerani siunnersuutigaat.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl