Spirali ima ittoq kalaallinut niviarsiaqqanut arnanullu atorneqarnikuuvoq.Assi: DR

Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit: Danmarkip kalaallit inuttut pisinnaatitaaffii innarlerpai

Inuiannik toqoraanerunngilaq, danskilli naalagaaffiat kalaallinut niviarsiaqqanut arnanullu akuersissuteqartitseqqaarani spiralilersuinermini silarsuarmiunut pinerlussimasinnaavoq.

Danskit naalagaaffiat kalaallit niviarsiarartaannut arnartaannullu akuersissuteqartitseqqaarani spiralilersuigami silarsuarmiunut pinerluttoqarneratut taaneqarsinnaasumik immaqa pinerluttoqarsimasinnaavoq.

Naalagaaffiit inunnut pisussaaffiinut professori emeritus aamma nunat tamalaat Haagimi Sorsunnermi pinerluuteqarnermi eqqartuussivianni eqqartuussisuusimasoq, Frederik Harhoff oqarpoq.

- Pinngitsaaliissummik spiralilersuineq inuit pisinnaatitaaffiinut unioqqutitsinerusutut – imaluunniit silarsuarmiunut pinerlunnerusinnaasutut nalilerneqarsinnaavoq.

Silarsuarmiunut pinerluttuliortoqarnera eqqartorneqaraangat tamanna Frederik Harhoffip oqarnera naapertorlugu ”inunnut naleqqutinngitsumik innarliineruvoq, pinerluffigineqartullu naalliuuteqangaatsiartarput imaluunniit tarnikkut timikkulluunniit ilungersunartumik innarliineqartarput”.

Kalaallit Nunaanni Inuit Pisiginnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit naalagaaffik inuit pisinnaatitaaffiinik aamma unioqqutitsisimasoraat:

- Akuersisitseqqaarani kalaallit arnartaannik inuusuttunik inersimasunillu aaqqissuussamik spiralilersuisoqarsimanera Siunnersuisoqatigiinni quarsaarutigeqaarput. Suliaq imaannaanngeqisutut tiguarput. Matumani pineqarput inuit pisinnaatitaaffiinni annertuumik innarliinerit annertoorujussuusinnaasut, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiini siulittaasoq, Qivioq Løvstrøm tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Kalaallit politikerii aalassattut

DR-imit tusarnaagassiamit kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat 1966-imit 1970-ip aallartinneranut akuersissuteqaratik spiralilersortissimanerannit oqaluttuartoqareersorli sammisaq saqqumilaalerpoq.

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit amerliartortut ikilisinnissaat pisortatigoortumik siunertarineqarpoq. Danskimmi oqartussaasuisa arnat, 20-t ataallugit ukioqartut uersakkanik meeraqartut amerlavallaarnerat ernumassutigisimavaat. Tamatuma saniatigut inuiaqatigiit amerliartornerat Kalaallit Nunaata nutaanngorsarneranut unammillernartoqartitsivoq, tamannalu danskit naalagaaffiata aallaqqaammut naatsorsuutigisaanit akisuneruleriartorluni.

AAMMA ATUARUK Pinngitsaaliissummik spiralilerneqarsimasoq: - Soorlu savinnik illissakkut kapoorneqarlunga

DR-imit tusarnaagassiaq nutaaq ”Spiralkampagnen” nunatsinni misigissutsinik amerlasuunik pilersitsivoq, tamanna Naalakkersuisut aamma folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip (IA) suliaq tamakkerlugu pisortatigoortumik nassuiaateqarfiussanersoq danskit naalakkersuisuannut paasiniaallutik allagaqarnerannik kinguneqarpoq.

Folketingimut ilaasortap, Aki-Matilda Høegh-Damip Siumumeersup suliami suliarluni tamanna danskit naalagaaffiata nunatsinni inuiannik toqoraaneratut taaneqarsinnaasoralugu tusagassiuutinut nalunaarummi allappaa.

- Allatut oqartoqarsinnaanngilaq: Nunatsinni inuiannik toqoraasoqarnikuuvoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

KNR-illi oqaloqatigisaasa immikkut ilisimasallit arlallit spiralilersuineq inuiannik toqoraanertut taaneqarsinnaasorinngilaat.

Naja Lyberth nunatsinni niviarsiaqqat arlallit piumassuserinngisaminnik spiralilersissimasut ilagaat.

 

Inuiannik toqoraaneq uppernarsaruminaatsoq

- Inuiannik toqoraasoqarsimanersoq aperiguit tamanna naaggamik ersarissumik akissuteqarfigissavara.

Frederik Harhoff KNR-imut mailikkut allappoq.

Cecilie Felicia Stokholm Banke Dansk Institut for Internationale Studierimi (DIIS) immikkoortumi aqutsisuullunilu ilisimatuujuneruvoq taassumalu Holocaust tassa juutinik nungusaanik inuiannillu toqoraanerit allat ukiorpassuarni suliarai.

Taassuma spiralilersuineq pillugu suliaq inuiannik toqoraanertut taaneqarsinnaanersoq qularnartumik nalilerpaa.

- Naalagaaffiit Peqatigiit inuiannik toqoraaneq pillugu isumaqatigiissutaat malikkaanni tamanna inuiannik toqoraanerussanngissoraara, Cecilie Felicia Stokholm Banke KNR-imut oqarpoq, nangillunilu:

Inuiannik toqoraaneq suua?


Naalagaaffiit Peqatigiit inuiannik toqoraaneq pillugu isumaqatigiissutaata inuiannik toqoraaneq nassuiaasertarpaa. Isumaqatigiissut 1948-mi erseqqissuliarineqartoq naapertorlugu inuiaqatigiinnut, inuiannik immikkuullarissunik, inuiaqatigiinnik assigiinngitsunik imaluunniit upperisaqaqatigiinnik tamanik ilaannilluunniit sequtserinissaq siunertaralugu iliuuseqatoqarpat tamanna inuiannik toqoraanerussaaq.

 

Inuiannik toqoraaneq ima iliortoqarneratigut pisinnaavoq:

  • Eqimattaniittunik toqutsineq
  • Eqimattaniittunut timikkut tarnikkulluunniit innarliingaatsiarneq
  • Eqimattat tamaannut ilaannulluunniit timikkut sequtserneqarnerannik kinguneqartumik inuunermi atugaannut iliuuseqarneq
  • Eqimattat iluanni kinguaassiornissamut aporfiliinermik siunertaqartumik malittarisassiorneq
  • Eqimattat meeraannik pissaaneq atorlugu eqimattanut allanut nuutsitsineq

Paasissutissarsiffik: folkedrab.dk

- Inuiaqatigiinni pinngitsaaliissummik kinguaassiorsinnaajunnaarsitsineq imaluunniit kinguaassiornermik killilersuineq inuiannik toqoraariarnerusinnaavoq, kisiannili kalaallinik tamanik ilaannilluunniit nungusaanissamik siunertaqartoqarnera uppernarsaatissaqartissavat.

Frederik Harhoffip Cecilie Felicia Stokholm Bankellu inuiannik toqoraasoqarneranik oqartoqannginnerani ersarissumik uppernarsaateqartoqarnissaa pingaartuunerarpaat. Danmarkip kalaallinik nungutitsiniarluni spiralilersuisimanranut uppernarsaatissarsiniarneq ajornakusoorsinnaasoq, Frederik Harhoff isumaqarpoq:

- Danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni kalaallinik inuiaqatigiinnik sequtserinissaq nungusaanissarluunniit pillugit ilisimmaarinnerannut uppernarsaataalluartunik takkuttoqarataanngippat, taamaattoqarnissaali qularilluinnarpara.

Danmarkip akisussaaffia misissorneqartariaqartoq

Naak danskit naalagaaffiata inuiannik toqoraanermut pillarneqarnissaa qularnartutut nalilerneqarsinnaagaluartoq tamanna pinngitsaaliissummik kalaallinik niviarsiaqqanik arnanillu spiralilersuineq pinerluffigineqartut pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarsimasinnaapput.

Niviarsiaqqanut arnanullu naapertuilluanngitsuliornerit assersuutigalugu inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerusinnaapput taakkulu silarsuarmiunut pinerluutitut taaneqarsinnaallutik, Frederik Harhoff naliliivoq.

Nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit aamma Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip danskit naalagaaffiata suliami akisussaaffini misissussagaa inatsisitigullu kinguneqartitsinissamut siunnersuuteqarnissaanik kaammattuuteqarfigaat:

- Arnat ataasiakkaat akisussaaffiup akuerineqarnissaanik taarsiiffigitinnissamillu immikkut noqqaasariaqanngillat. Danskit naalagaaffiat oqaluttuarisaanermi pisuni allani utoqqatertareerpoq taarsiisareerlunilu. Naalagaaffik matumanissaaq taamaaliortariaqarnersoq misissorneqartariaqarpoq, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip pisortaa, Louise Holck oqarpoq.

KNR-ip Peqqinnissamut ministereqarfik inuiannik toqoraasoqarsimasutut naliliinersoq apeqquteqarfigaa. Peqqinnisamut ministeri, Magnus Heunicke (S) akissummini ima allappoq:

- Kalaallit arnat oqaluttuarisaat attortissutigilluinnarpara. DR-ip peqqinnisaqarfimmit ajorluinnartumik periuseqartoqarsimasutut saqqummiinera ullumikkut isigalugu paasiuminaalluinnarpoq. Taamaammat ministereqarfik misissuilluaqquara.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl