Inuit piitsut 1,7 milliardiupput
Nalunaarusiami UNDP-p inuit piitsut 1,7 milliardiunerarpai, inuit isertitaannaat kisiisa pinngikkaani - assersuutigalugu ilinniagaqarsimannginneq, imissaaleqineq aamma cykilissaaleqineq ilanngukkaanni. Nutaarsiassaqartitsivimmi Ritzauimi tamanna ullumi allaaserineqarpoq.
Kisitsit ullumikkut inunnut ullormut 6,50 koruunit ataallugit inuusunut assersuunneqarsinnaavoq, taakku 1,4 milliardinik amerlassuseqaramik.
Nunani inerisimanerpaatut taaneqarput Norge, siuttutut, Australiamit New Zealandimillu malinneqarluni. Danmarki tassani nr. 19-itut inissisimavoq.
Naalagaaffiit Peqatigiit ineriartornermut uttuummik nutaamik ukiut 20-t matuma siorna saqqummiussivoq. Tassani isertitat kisimik pineqanngillat, aammali pigissaassutsip uuttorniarnerani peqqissuseq ilinniagaqarnerlu isiginiarneqarlutik.
Taamatut iliornikkut nunarsuarmik isiginnitaaserput allanngorpoq. Taama oqarpoq FN-ip generalsekretæria Ban Ki-moon, ullumikkut nalunaarusiamik nutaamik saqqummersitseqataasoq.
Nalunaarusiami uuttueriaatsit pingasut assigiinngissutsinik takutitsisut saqqummiunneqarput, suiaassutsit akornanni assigiinngissutsit aamma piitsuuneq piffinniit arlalinnit isigalugu. Tassami agguaqatigiissillugu siuariarnermi assigiinngissutsit annertuut toqqorneqarsinnaapput, ingammik nunani inersimannginnerusuni. Nalunaarusiami aamma takutinneqarpoq nunat ineriartornikkut pitsaanngitsumik sunnerneqartartut angutit arnallu akornanni periarfissat assiginngikkaangata. Taamaattumik arnat niviarsiaqqallu aningaasaliiffiginissaat pisariaqarpoq nalinginnaasumik inuttut ineriartorneq kissaatigineqarpat.
