Inuit kattuffiisa eqqartuussissuserisuat isumalluarpoq
Eqqartuussisut siulittaasuata tamanna itigartippaa oqarluni, inerteqqut aggustip 20-ani atuutilerpat, tamanna inuit inuuniarnerannut ataavartumik ajoqusiissanersoq nalunartoq, inerteqqutissami ilaatigut inuit pineqartussaannginnerat peqqutigalugu.
Kinguartitsinissaq itigartinneqaraluartoq, eqqartuussiviup siulittaasuata akissutaa suliassanngortitsisut eqqartuussissuserisuata pitsaasumik tiguaa.
- Eqqartuussiviummi siulittaasua allappoq, suliassanngortitsisinnaasugut aammalu suliassanngortinniagarput paasinartoq.
- Kisiannili aamma allappoq, puisit amiinik eqqusseqqusiunnaarnissap qanoq iliorluni atuutsilernissaa, EU Kommissionip suli ilusilinngimmagu, taamannak piumasaqarnissarput siusippallaartoq.
Taamaammat suliassaq nukinginnarnersoq akuliunnissarlu ilumut pisariaqarnersoq eqqartuussisut siulittaasuata isummerfigisinnaanngilaa.
Hendrik Viaene oqarpoq.
Taanna EU-p eqqartuussivissuanut suliassanngortitsisut eqartuussissuserisuisa ilagaat. KNAPK aamma ICC-p Kalaallit Nunaanni immikkoortua suliassanngortitsisunut ilaapput.
Inerteqqut utaqqiisaasumik atuukkunnaarsinneqassappat, ataavartumik ajoqusiisussaasoq, suliassanngortitsisut uppernarsartariaqarpaat. Amernik tunitsiviit tunisassiorfiilluunnit ataavartumik matunerat assersuutaalluarsinnaapput.
Aningaasanik annaasaqarnissaq naammanngilaq, eqqartuussiviup aalajangiinera taarsiinermik kinguneqarsinnaammat.
EU-p eqqartuussivianut suliassanngortitsinermi inatsisitigut tunngaviit maannamut saqqummiunneqanngillat. Suliassanngortitsisut tikkuarniagaat pingasut KNR-ip maanna saqqummiussinnaanngorpai.
Suliassanngortitsisut siullermik isumaqarput, malittarisassat, EU-p iluani akornusersorneqarani niuffassinnaanissamut periarfissiisut, eqqusseqqusiunnaarnissami tunngavilersuutiginiarneqartut. Suliassanngortitsisulli oqarput eqqusseqqusiunnaarnissap, puisit amiinik niuffanneq sequmissagaa.
Suliassanngortitsisut aappaattut oqarput, inerteqquteqarnikkut uumasut atugarissaarnissaat qulakkeerniarneqarpat, taava suliassaq nunani ilaasortaasuniittoq - nunat kattuffissuanni pinnani.
Belgia Hollandilu kisimik puisit amiinik eqqusseqqusiunnaarnikuupput, taamaammat EU taamaaliussappat iliuusissaq annertuallaartoq, suliassanngortitsisut oqarput.
Suliassanngortitsisut pingajuattut oqaatigaat, inerteqquteqarnissaq aamma inuit pisinnaatitaaffiinut FN-illu nunap inoqqaavinut pisinnaatitaaffigititaanut akerliusoq aammalu naggueqatigiiaat tusarneqarnissamut naammattumik periarfissineqarsimanngitsut.
Eqqartuussivik siusinnerpaamik ukiup naalerneraani aalajangiissasoq, Hendrik Viaenep naatsorsuutigaa. Suliassanngortitsisut ajugaappata, illuatungeriit anguniagaat naapisinniarneqassanngitsut, taanna oqaluttuarpoq:
- Eqqartuussiviup uagut oqaatigisavut isumaqatigippagit, inerteqqut piviusunngussanngilaq. Inerteqqutissap piviusunngunnginnissaa qinnutigigatsigu, sakkukillisiinnarnissaa periarfissaanngilaq. Tassaluuna taamaammat inerteqqutisap uatseerallarneqarnissaa qinnutiginikuugipput, Hendrik Viaene oqarpoq.
EU-p eqqartuussiviani eqqartuussisut siulittaasuat aamma allappoq, puisit amiinik eqqusseqqusiunnarnissaq atuutilerpat, akunniliullutik puisit amiinik tuniniaasartut tunisaat naggueqatigiinnit inunnit pissarsiaappata inerteqqutaassanngitsut.
