Innermik anitsisup qullaatsitai Kujataanut anngutissapput

Danmarkimi silasiorfik Danmarkimi timmisartortitsinermi qullersaqarfimmut mianersoqqussummik nassitsivoq.

- Qaqqap innermik anitsisup qullaatsitaasa Kalaallit Nunaat kilometerinik arfnilinnik ungasitsigalugu qulaatissagaat Kalaallit Nunaanni mittarfiit Kangerlussuarmi DMI-mit mianersoqquneqarput, sulili ilisimaneqarani anitsisup qallaatsitaasa Kalaallit Nunaanni timmisartukkut angallanneq qanoq annertutigisumik sunniivigiumaarneraa.

Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni Atlantiku qulaallugu timmisartuussinerit qaqugu nangeqqinneqarnissaannut suli ilisimaneqanngilaq, Post-Danmarkillu allakkat umiarsuakkoortut 1.000 kiilut missaanniittut ullumi nassiullugit. Taama Tele-Post ullumi nalunaarpoq.

Air Greenlandip Atlantiku qulaallugu timmisartuussinerit siusinnerpaamik pingasunngorpat nangeqqinneqarsinnaasut pillugit sap. akunnerata naanerani aalajangernera tassaavoq Post-Danmarkip nassiussat timmisartukkoortussat umiarsuakkoortillugit nassiussisariaqalerneranut pissutaasoq. Poortukkat siulliit Aalborgimi umiarsualivimmiit massakkut pingasunngorpat nassiunneqassapput Nuummullu apriilip 28-anni tikinnissaat ilimagineqarluni.

Tusagassiorfinnut nalunaarutikkut takuneqarsinnaavoq Post-Danmarkip Tele-Postillu pissutsit ingerlaavartumik naliliiffigisarniaraat, aammalu soorlu Københavnimi mittarfik matoqqaannassappat, poortukkat timmisartukkoortussat allat Kalaallit Nunaannut umiarsuakkut nassiunneqartarnissaat eqqarsaatigineqartoq.

Aammattaaq Islandimi qaqqap innermik anitsisup qullaatsitai Kalaallit Nunaannut allatut sunniuteqarput. Takornariartitsinermik suliallit nunatsinni aningaasatigut kaaviiaartitat qullaatsitat pissutigalugit appariarujussuarnissaat maanna annilaanngatigaat, taama allapput Kalaallit Nunaanni Takornariartitsinermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit.

Timmisartuussinerit unitsinneqarnerat eqqumiiginarsinnaasumik ilaatigut ulapititsipput kisiannili Kalaallit Nunaanni takornariartitsinermik suliaqartuni nipaannerujussuaqarluni.

Nuummi Hotel Hans Egede ulikkaaqqavoq tamannalu unammillernartuulluni, taama oqarpoq pisortaaneq Helge Tang.

Init tamamarmik inoqarput, uninngagallartullu illoqarfimmi allanik unnuiffissarsiornissaannut ikiorlutigik, taama oqarpoq.

Nuuk Tourism-imi maannakkorpiaq ukiup taamaalinerani takornariat amerlanerunissaat misinnarpoq angalaarnissanillu aaqqissuussinerit tamarmik nungullugit tunineqarsimallutik.

- Aamma apeqqutilliisoqassappat immikkut angalaartitsinissanut piareersimavugut. Tamatumani pineqarput helikopterimik umiarsuarmillu angalanerit, taama oqarpoq pisortaq Therese Kreutzmann.

Ilulissani, Sisimiuni Kangerlussuarmilu takornariartitsinermik suliallit qilanaarput, naak qimusserneq taamaatingajalerarluartoq, taamaattorli pisortap Espen Andersenip, World of Greenlandimeersup, 100 kr.-ikkuutaartunik annaasaqarnissaq annilaanngatigaa.

Kangerlussuarmi takornariartitsivimmi taassuma assingani Jørgen Larsen oqarpoq qaqqap innermik anitsinissaa aasakkut takornariat amerleruttorfianni pisuugaluarpat tamanna ajornerussagaluartoq.

- Taamaattormi 30-t missaanniittut tikeraartigaavut taakkualu Kangerlussuarmi maani angalanissat neqeroorutigineqartut tamangajaasa misilereerpaat, Jørgen Larsen ilanngullugu oqarpoq.

Tamatumunnga tunngatillugu Danmarkimi assartuisartuni nioqqutissat amerliartuinnavipput, taakkunanilu takuneqarsinnaalluni innermik anitsisup qullaatitai Danmarkiminngarnit Kalaallit Nunaanni ilungersunarnerusunik pilersitsisut.

- Kalaallit Nunaannut nassiussisoqarnavianngilaq. Inuussutissat asiujasut nalinginnaasumik ullormut timmisartuunneqartaraluarput, tamannali mattunneqarpoq. Nassiussassaasivimmiittuutigaakka nassiunneqarsinnaanngitsut 30 tonsit, tassaallutillu immunnit aviisinut, taama Jyllands-Postenimit oqarpoq Thomas Saugman Petersen.