Inip aaqqissuusseqqinnera apeqquserneqarpoq

marsip 09-at 2005 15:50

Ineqartut peqatigiiffiisa ikilisarneqarnerat Inatsisartut peqqussutaanit piliaasoq, inimit naqissuserneqarpoq. Ineqartut peqatigiiffiinik pilersitsiuminaanneq, ineqartut ataatsimiigiartannginnerinik peqquteqartoq, nutaamik peqqussusiornermut tunngaviuvoq.

Inatsisartut peqqussutaanni allanngortinneqarluni siorna januaarip aallaqqaataani atuutilersup aalajangersarpaa ineqartut peqatigiiffii pilersinneqartariaqartut sapinngisamik ineqarfiit amerlasuut peqataaffigisaannik. Ineqartut peqatigiiffii ineqarnermi oqartussaaqataanerup nukittorsarneqarnissaanik siunertaqartut, inissiaatileqatigiiffiup tusagassiisartuata Mogens Hansenip radioaviisimut erseqqissaatigaa.

Taanna oqarpoq peqatigiiffinnik pilersitsiniartarneq suli ullumi ajornartorsiutaasoq. Ineqartut peqatigiiffii 40-t 50-illu akornaniittut atorunnaarsinneqarsimapput. Paamiuni inissiaqarfiit arfineq-pingasut nutaamik ineqartut peqatigiiffiuliuunneqarput, agguaqatigiissillugulu ataatsimiigiartartut 20 procentiinnaapput, tamannalu siulersuisunit paasititsiniaanissamut killiliisusartoq kipiluttunartorlu, ineqartut peqatigiiffiani siulittaasoq Nikolaj Hegelund oqarpoq.

Inissianik inoqanngitsunik akileeqataasarneq pissutaalluni, peqatigiiffiillu ikilinerat pissutaalluni inissiat akitsortut Nikolaj Hegelundip ilanngullugu oqaatiga.

Maniitsumi inip pilersinneqarneraniit ineqartut peqatigiiffiani siulersuisuini ilaasarsimasoq Hans Aronsen oqarpoq ineqartut oqartussaaqataanerat pineqarani qulaaninngaanniit aalajangiinerusoq.

Peqatigiiffittaaq qanittukkut ataatsimiititsimmat taamaallaat arfinillit takkussimapput, naak aaqqissuussaaneq nutaannginneq atorallarmat inuit 300-t missaaniittut ataatsimiigiartartut.

Peqatigiiffiit siulersuisuisa ajungitsorsiaqartitaasannginnerat siulersuisuniinnissamik soqutiginnittannginnermut peqqutaasarunartoq Mogens Hansen oqarpoq.