Inatsisissatut siunnersuut Hongkongip tunuartippaa
Hongkongip politikkikkut siuttua Carrie Lam marlunngornermi tusagassiortunik katersuutsitsinermi taama nalunaaruteqarpoq.
- Inatsisartut suliamik taassuminnga aallartitseqqinnissaat eqqarsaatigalugu naalakkersuisut qanoq ilumoortiginerat suli atasumik qularineqarpoq. Kisianni maani uteqqissavara: Taama pilersaaruteqartoqanngilaq. Siunnersuut iperarneqareerpoq, tusagassiortunik katersortitsinermi taama oqarpoq.
Carrie Lam-ip nassuerutigaa naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutip suliarineranut tunngatillugu “iluatsinngitsoorluinnartumik” sulisimasut. Inatsisissatut siunnersuut Hong Kongip aqquserngini akerliussutsimik takutitsinernik annertoorsuarnik malitseqarpoq. Akerliussutsimik takutitsinerit akerliussutsimik takutitsisut politiillu akornanni arlaleriarluni angutaasernernik kinguneqartarput.
Inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnera juuni qiteqqummat Carrie Lam-ip unitsippaa, tamatumali akerliussutsimik takutitsinerit unitsinngilai.
1. juuli, tuluit nunasiamik qimatsinerannit nunallu ilaanik taassuminnga Kinamut tunniussinerannit ukiunik 22-nngortorsiorfimmi akerliussutsimik takutitsisut untritilikkaat Hongkongip inatsisartoqarfiat saassuppaat.
Tassani ilisarnaatit arlallit qallerlugit qalipaaffigineqarput, qarmat titartuiffigineqarput assillu nivingasut piiarneqalutik.
Ikiortaalluartoq
Beijingimi naalakkersuisunut kommunistiusunut ikiortaalluartutut akerliussutsimik takutitsisut Carrie Lam isigaat. Aamma 1997-imi isumaqatigiissummik allanngortitsiniartutut isigaat, isumaqatigiissummi tuluit nunasiaataat Kinamut tunniunneqarpoq.
Isumaqatigiissummi “nuna ataaseq, periaatsit marluk” ukiuni 50-ini atuuttussanngortinneqarpoq. Tamassuma nassataraa Hongkong ilaannakortumik namminersorfiussasoq Kinamit nakkutigineqarluni.
Inatsisissatut siunnersuutip tunuartinneqarnera akerliussutsimik takutitsisut piumasatuarinngilaat.
Taakku suli piumasaqaatigaat Carrie Lam tunuassasoq, aamma politiit akerliussutsimik takutitsisunut angutaasersimanerat misissorneqassasoq.
Qallunaat Nunaata nalunaaqutaa naapertorlugu marlunngornermi ullaakkut Kinami nalakkersuisut nalunaarput Hongkongimi akerliussutsimik takutitsinerit Kinap Hongkongillu akornanni pissutsinut atasunut “erseqqivissumik sioorasaarutitut” isigigitik.
Tuluit Nunaat 1898-imi Kinamik isumaqatigiissuteqarpoq nunasiaat Hongkong ukiuni 99-ini 1997-ip tungaanut tuluit atussagaat.
1. juli 1997 tuluit Hongkong Kinamut tunniuppaat.
Taanna sioqqullugu isumaqatigiissusiortoqarpoq ukiuni 50-ini 2047-p tungaanut Hongkongimi nangittumik kapitalisme inuinnaallu naakkersuisooqataannerat atuutissasut.
