Rasmus Leander, Ilisimatusarfimmi Nasiffimmi pisortaq, naliliivoq Kalaallit Nunaata nunanut allanut periusissiani naammassinissaa Danmarkip ataqqillugu utaqqissagaa, Kalaallit Nunaanni dronenik aqqartartunillu amerlisaasoqassanersoq aalajangertinnagu.Assi: ILISIMATUSARFIK

Immikkut ilisimasalik: Nunat assigiinngitsut akornanni aalassassimanerup Danmark aamma Kalaallit Nunaat unammilligassaqartilerpaat

Ukrainemi sorsunnerup Issittumi isumannaannissaq unammilligassaqartilerpaa. Danmark sakkussiornikkut annertusaaniarpoq, kisianni Kalaallit Nunaanniit akissutisinissani, utaqqisinneqartoq, amigaatigalugu.

Ministeriuneq  Mette Frederiksen sapaatip akunneq kingulleq nunatsinniikkami pakkussivoq, utoqqatserluni iemrmillu nukissiorfinnik nutaanik suliniuteqarnermut koruuninik  3,1 milliartinik atortitsinissamik neriorsuilluni.

Kisianni danskit ministeriunerat aamma piumasaqarpoq. Issittumi Kalaallillu Nunaanni nunat allat aamma isumannannissaq pillugit politikikkut Kalaallit Nunaat Danmarkilu soqutigisaqaqatigiinnerat qulakkeerniarpaa.

Tassuunakkulli pakatsisinneqarpoq. Tassami Kalallit Nunaata illersornissaa eqqarsaatigalugu Kalallit Nunaat Danmarkilu suli soqutigisaqaqatigiilinngillat.

AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut danskit illersornissamut isumaqatigiissutaat suli isummerfiginngikkaat

Sisamanngormat KNR-ip Múte B. Egede (IA) aperimmagu Naalakkersuisut issittumi piginnaasat pillugit anguniakkat isumaqatigineraat.

- Suli oqaloqatigiittoqarpoq, suliarlu tassunga killeqqavoq, Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq.

Taamalu Mette Frederiksen timmisartorsuarmut Danmarkiliartumut ikitinnani suli eqqissivinngilaq.

1,5 milliardit koruuninik Issittumi nakkutilliinerunissamut aningaasaliineq
 

Folketingip illersornissaq pillugu isumaqatigiissutitaaq 2018-imi akueraa. Saniatigut 4,8 milliardit koruuninik Illersornissaqarfimmut 2023-p tungaanut aningaasaliinissaq isumaqatigiissutaavoq.

 

 

Partiit illersornissaq pillugu isumaqatigiissusiortut sualummik Atlantikup Avannaani Issittumilu 2023-p tungaanut nakkutilliinerunissamut saniatigut 1,5 milliardit koruuninik 2019-imi aningaasaliipput.

 

Isumaqatigiissummut aningaasaliissutit 1,5 milliardit koruuniusut affaat - tassa 750 millionit koruunit - timmisartuaqqanik ungasianiit aquttakkanik nunatsinni nunami nakkutilliissutaasussanik marlunnik pisinermut ingerlatsinermullu atorneqassapput.

 

 

 

50 millionit koruunit Kangerlussuarmi sakkutuunngorniarfissamut atorneqassapput.

 

 

 

390 millionit koruunit Savalimmiuni silaannakkut aalerinaarinissamut radarimut atorneqassapput.


 

Periusissiap nutaap Danmarkip utaqqisinnaanera unammillerpaa 

Rasmus Leander Nielsen, Ilisimatusarfimmi Nasiffiup pisortaa, naapertorlugu Kalaallit Nunaata Danmarkillu illersornissaq pillugu politikkimik isumaqatigiinnissaq ajornakusoortippaat, Naalaakkersuisuni partiillu assigiinngitsut iluini illersornissamik politikki pillugu isumaqatigiinngittoqarmat: 

- Naalakkersuisooqatigiinni assersuutigalugu Kangerlussuarmi illersornissaq pillugu ilinniarneq isumaqatigiinngissutigineqarpoq. Aamma oqaatsinik atuineq qiviassallugu malugisariaqarpoq. Naleqqap oqaaseq sakkutuulersugassaajunnarsitsineq atorajukkaa, IA-p pissangartorsiornermit aniguiniarneq atorajuppaa.

Politikerit akornanni isumaqatigiinngittoqaraluartoq nunat allat pillugit naalakkersuisoqarfimmi atorfilli qaammatini arlaqaqisuni Kalaallit Nunaanni nunanut allanut tunngasunut periusissiaq nutaaq periusissiamik nutaanngitsumik 2011-meersumeersumik taarsiissussaq ingerlappaat.  

USA-p kisimi Danmark Kalaallit Nunaannik soqutiginngitsuusaarinissaanik tatisinnaavaa 

Ministeriunerup Mette Frederiksen-ip Kalaallit Nunaannut tikeraarnermini arlaleriarluni erseqqissarpaa Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni naligiinnerusuqartariaqartoq.

Tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni oqaloqatigiittarnerit imminnut qaninnerusariaqarput, Danmarkimilu Kalaallit Nunaat Issittorlu pillugit toqqaannartumik tunngassuteqartunik aalajngiisoqassagaangat Kalaallit Nunaat tusarneqarnerusariaqarluni.

Tamanna eqqarsaatigalugu Rasmus Leanderip nalilerpaa danskit naalakkersuisui aatsaat allatut ajornartoornikkut namminneq nunat allat pillugit soqutigisatik Kalaalit Nunaannut aamma atuuttussanngortissinnaagaat – naak Ukrainemi pissutsit Issittumik isumannallisaanikkut pissutsit suli soqutiginarnerulersikkaluaraat:

- Amerikamiunit silaannaap Tunullu annertunerusumik nakkutigineqarnerulernerat piumasarineqarsinnaavoq. Amerikamiut Issittumi soqutiginninnerannut sanngiillisaatitut isigineqarpoq, tassami Issittumi ukiorpassuarni takusimanngisatsinnik aatsaat taama annertutigisumik akerleriiffiusinnaalermat. Taavalu USA qisuariaruni Danmark qanoq iliuuseqarnissaanut pinngvitsaalisinnaavaa, Rasmus Leander oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Kalaallit piumasaat danskit soqutigisaannit ipisinneqarsinnaasut

Múte B. Egede siusinnerusukkut har tidligere oplyst til KNR-imut oqarpoq Kalaallit Nunaata nunanut allanut aamma isumannaallisaanermut politikkissaata qaammatip matuma naalernerani ilusinikkiartornera aallartissasoq:

- Nunarsuup sinnerani pisut aallaavigalugit Issittumi akerleriiffiunngitsumik eqqissinartumillu ineriartorneq oqaloqatigiinnernut aallaaviussaaq.

Naalakkersuisut siulittaasuata naatsorsuutogaa politikki aasamut piareersimassasoq.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl