Immikkut ilisimasalik: Nunani allani naalagaaffiit siuttuisa Trumpimut akerliliinissamut sapiuttut

Iligisaq Trumpimut isornartorsiuigaatsiassaguni tamanna Ukraine pillugu eqqissineq pillugu isumaqatiginninniarnermut kingunerluuteqarsinnaasoq, immikkut ilisimasalik naliliivoq. Christiansborgimi politikerit Múte B. Egedep ernumassuteqarnera paasisinnaavaat.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen, Ann-Sophie Greve Møller

marsip 25-at 2025 11:30

Nutserisoq Connie Fontain

Nunanit tamalaanit amerikamiut præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik aqutsilernissamik nalunaaruteqarneranut nipaatsumik taamaallaat akerliusoqarpoq.

Naalakkersuisut siulittaasorigallagaat, Múte B. Egede (IA) Sermitsiamut oqarpoq:

- Nunat iligut allat suleqatigisartakkagullu aammalu ikinngutitut isigisagut toqqortertutut pissusilersorput, taamaallaallu isussunngiluatsiaannarlutik teqeqqunnguamilu inissisimasuusinngiluatsiaannarlutik uagutsinnut tapersersuinertik oqaatigisarpaat, tamannali aamma sunniuteqanngilaq, taamaammat nipituumik ersarissumillu tapersersuilinngippata, ullut tamaasa ajornartorsiut annertusiartuinnassaaq, amerikamiullu kimigiisernerat annertusiartuinnassaaq.

USA-mi præsidentip tullersortaata nulia Usha Vance USA-p sillimaniarnermut siunnersortaa, Mike Waltz aamma nukissiuuteqarnermut ministeri peqatigalugit sisamanngorpat tikinnissaata pisortatigoortumik nalunaaruteqarnerata kingorna taama nalunaarpoq.

Præsident Trumpip nunarput pillugu angusaqarusussusaa

Donald Trumpip nunatsinnik pisinissamik soqutiginninnini siullermik 2019-imi oqaatigaa. Nalunaaruteqarneq tamanna ministeriunerup, Mette Frederiksenip "isumaqanngilluinnartuunerarpaa". Amerikamiut præsidentiat tamatuma kingorna Danmarkimut tikeraarnissaminik pilersaarutiminik taamaatitsivoq.
Trumpip nunatsinnik soqutiginninnini 2024-mi decembarimi oqaatigeqqippaa, tassanilu Kalaallit Nunaata "piginissaa aamma aqunnissaa" nunatut sillimaniarnerminut atatillugu pingaaruteqarluinnarnerarpaa. Taassuma tamanna inoqatinut attaveqaatitigut Truth Socialikkut allappaa.
Trump Jr. præsidentip ernera Nuummukariartortoq KNR-imit januaarimi saqqummiunneqarpoq. Trump Jr.-ip Nuuk januaarip arfineq-aappaani akunnialunni tikeraarpaa, tassanilu inunnik Hotel Hans Egedemut nereqatigiinnissamut ilaatigut qaaqqusilluni. Nereqatigiinnermi peqataasut tupaallannartumik præsidentimit Donald Trumpimit sianerfigineqarput.
Nunarput 2025-mi januaarimi tusagassiortunik katersortitsisoqarnerani eqqaaneqaqqippoq. Tassa tusagassiortup Donald Trump sakkutooqarnermik aningaasaqarnermilluunniit atuilluni nunarput imaluunniit Panamami ikerasaliap aqunnialersinnaanerai apeqquteqarfigaa, Trumpip tamanna mattussinnaannginnerarpaa. Donald Trumpip angusaqarusussusini januaarimi marloriarluni oqaatigaa, ilaatigullu ima oqaaseqarluni: "nunami sillimaniarnermik qulakkeerinissamut pisariaqartipparput, Danmarkilu akuersiumaartoq qularutiginngilara".
Donald Trump USA-p kongressianut ukiumoortumik oqalugiarnermini kalaallinut inunnut toqqaannartumik oqaaseqarpoq. Tassanilu oqarluni "Illersussavassi, atugartuunngussaasi, ataatsimoorlutalu takusimanngisassinnik Kalaallit Nunaat aatsaat taama nukittutigilersissavarput." Nangillunilu USA-p Kalaallit Nunaat arlaatigut pissarsiarissagaa upperalugu oqaatigaa.
Præsidenti nunatsinni qineqqusaartoqarnerata nalaani inunnut saaffiginneqqippoq. USA Kalaallit Nunaannut dollarsinik milliardilinnik aningaasaliinissamut piareersimavoq, taanna Truth Socialikkut allappoq. Tamatuma saniatigut "USA-p kalaallit namminneq siunissartik aalajangiiffigisinnaatitaagaat tapersersorlugu" allappaa.
Ulloq marsip 13-ianni tusagassiortup Kalaallit Nunaat tiguarneqarnissaa præsidentit ilimagineraa apeqquteqarfigaa, taannalu ima akissuteqarluni: "Taama pisoqassasoraara". Præsidenti tamatuma saniatigut nunatsinni qinersineq pillugu oqaaseqarpoq, tassami qinersineq USA-mut pitsaasuusorigamiuk. "Inuk pitsaanerpaamik angusaqartoq inutsialarujussuuvoq", taanna oqarpoq.

Paasissutissarsiffik: KNR, Altinget, Sermitsiaq.

Allisiguk

Inatsisartuni Nunanut allanut Sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami siulittaasuugallartoq, Pipaluk Lynge (IA) aamma Atassutip siulittaasua, Aqqalu Jerimiassen assingusumik tallimanngormat aamma oqariartuuteqarput.

Demokraatit siulittaasuata, naalakkersuisunik nutaanik pilersitsinissamut maanna isumaqatiginninnialeruttortup, Jens-Frederik Nielsenip qineqqusaarnermi nalaani nunatta Danmarkimit tapersersorneqarnerata ersarinnerunissaa ujartorpaa.

Danskit ministeriunerat Europamilu siuttut allat ersarissumik akililiisimasorisut Dansk Institut for Internationale Studierimi (DIIS) Nunarsuarmi sillimaniarneq Paasisimasaqarluarnerlu pillugit ilisimatusartoq, Ulrik Pram Gad naliliivoq.

- Danskit naalakkersuisui Europamilu naalagaaffinni siuttorpassuit allat pissutsini matumani ajornaallisaarisinnaanermik iliuuseqartoqarsorigaat isumaqarpunga.

- Kisianni tamanna anorersuup qeqqaniilluni kisimiittutut misigigaanni tapersersorneqarnerunissamik pisariaqartitsisoqartarneranut allannguinngilaq, Issittoq pillugu immikkut ilisimatusarsimasoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Ikioqquneq tusaavarput

Folketingimi oqaaseqartartut aperigaanni taakku Múte B. Egedep nunanit tamalaanit ersoqatiginninnerusoqarnissanut kissaateqarnera paasisinnaavaat.

- Maannakkut pisut Trumpip Kalaallit Nunaannik tigusinissaannut aarlerinaateqarput, Kalaallit Nunaallu arriitsumik piuneerukkiartorsinnaavoq, SF-ip Kalaallit Nunaannut tunngasunut oqaaseqartartua, Karsten Hønge oqarpoq.

Taassuma EU, Naalagaaffiit Peqatigiit NATO-lu ilanngullutik amerikamiut præsidentiata Kalaallit Nunaannik aqutsilernissamik takorluugaannik ersarinnerusumik itigartitsisariaqarsorai.

Tamanna Radikalit Issittoq pillugu oqaaseqartartuata, Martin Lidegaardip isumaqatigaa.

- Nunanit allanit nipituuliortoqarnerusinnaavoq. Múte B. Egedep pakatsisimanera paasisinnaavara, taanna oqarpoq.

Aamma atuaruk Múte B. Egede: USA-miit tikeraartut Naalakkersuisuugallartut ataatsimeeqatiginavianngikkaat

Danskilli naalakkersuisui pissutsit pitsaanerpaamik iliuuseqarfigisimagaat oqaaseqartartut marluk isumaqarput. Venstremit Kalaallit Nunaannut tunngasunik oqaaseqartartoq, Louise Schack Elholm aamma taama isumaqarpoq.

- Troels Lund Poulsen (illersornissamut ministerip, aaqq.) aamma Mette Frederiksenip (ministeriunerup, aaqq.) Kalaallit Nunaata aalajangernera tapersersoripput ersarissumik oqaatiginikuuaat. Danmarkip Kalaallit Nunaannut tapersersuinera qularutigineqarsinnaanngissoraara, taanna oqarpoq.

Alternativelli Kalaallit Nunaannut oqaaseqartartua, Sascha Faxe allanerusumik nipeqarpoq.

- Pingaartumik Danmarkimit Nunat Avannarlerniillu tapersersuinerup annikinnera tupigusuutigalugu aliasuutigaara. Danmarkip Kalaallit Nunaata sillimaniarnera akisussaaffigaa, taamaammat ersarinnerunnginnerput Danmarkimit sumiginnaanerungaatsiartoq isumaqarpunga, taanna oqarpoq.

Sascha Faxep oqarnera naapertorlugu Mette Frederiksenip oqaaserisai “annikillutillu sakkortuallaanngillat”. Nunammi naalagaaffeqatigiinnerup avataaniittut naalagaaffeqatigiinnerup ilusilersugaanera paasiuminaatsippaat, taanna oqarpoq.

- Donald Trumpip kalaallit politikeriisa nalunaarutaat ataqqinngilaa.

Taamaammat Mette Frederiksen ersarinnerusumik killiliisariaqartoq oqaaseqartoq isumaqarpoq.

- Siullermik ersarilluinnartumik pisortanit akerliliissaaq. Tulliatut alloriarnissaq tassaassaaq amerikamiunut attaveqarneq diplomatiskimillu alloriarluni tamanna akuersaarneqarsinnaannginnerassavaa, Sascha Faxe oqarpoq.

Kalaallit nunaat "nunanit avannarlernit EU-milu suleqatigisatsinit tapersersorneqangaatsiartoq", danskit ministeriunerata, Mette Frederiksenip (S) DR-imit TV 2-millu marlunngornermi apersorneqarnermini erseqqisaatigaa.

Ukraine pillugu eqqisseqatigiinnissamik isumaqatigiinniarnerit akornusernissaat ernumassutigigaat

Præsidentilli Trumpip tamanut ammasumik akerlilerneqarnera kingunerluuteqarsinnaavoq.

Trumpip "Kalaallit Nunaannik piserusulluni" oqaaseqaqqaarnera 2019-imi pisoq assersuutigineqarsinnaavoq. Taamani ministeriunerup Mette Frederiksenip oqallinneq tamarmi "isumaqanngilluinnartuunerarpaa". Tamannalu amerikamiut præsidentiata Danmarkimut tikeraarnissaminik taamaatitsineranik kinguneqarpoq.

- Ukrainep præsidentiata Zelenskyp, USA præsidentip Trumpip aamma præsidentip tullersortaata Vancep Det Hvide Husimi qanittumi tusagassiortunik katersuutsitsinerani tamanut ammasumik isornartorsiuineq Trumpip iliuusaanut pitsaasumik sunniuteqanngitsoq takutinneqarpoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Aamma atuarukMette F.-ip USA-mik tikeraartoqarneq ilungersunartutut isigaa

Tamatuma saniatigut Europamiut naalagaaffiini siuttut præsidenti ikinngutigiunnaarneqaruni USA-p Ukrainep Ruslandillu eqqissinissaq pillugu isumaqatiginninniarnerannit tunuarternissaa ernumassutigaat, taanna naliliivoq.

- Siullertut Ukrainep Ruslandimut ajorsannginnissaanut atatillugu USA pisariaqartikkasuarneqarpoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Kisianni USA-p Kalaallit Nunaannut Europamullu sakkutooqarnikkut illersuinera ulorianartorsiortoq, taanna naliliivoq.

USA-mmi inuiaat inatsisaat unioqqutillugu Kalaallit Nunaat amerikamiut sakkutuui atorlugit tiguaraluarpagu danskit Europamiullu illersuisui qanoq iliussappat?

- Oqaatsit sakkortunerusut atorneqarsinnaapput. Kisianni USA-p timmisartut Herkulesit Pituffimmut Kangerlussuarmulluunniit nassiukkusukkunigit Danmarkip Europallu sakkutooqarnikkut iliuuseqarsinnaanerat ajornakusuussaaq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.