Immap sikua annikilliartuinnarpoq

Issittup imartaata ukiup ingerlanerani sikuusarnera, 1970-ikkut naajartulernerannit maannamut qaammatinik pingasunik sivikinnerulersimavoq.

Naatsorsuinerit nutaat aallaavigalugit taama inerniliisoqarpoq.
Qaammataasat atorlugit 1978-imit 2015-imut assilisat takutippaat Issittup imartaata sikua ataatsimut isigalugu annikilliartortoq.

Kalaallit Nunaata kitaata sineriaani sikuusarnera sivikilliartorpoq , Baffinip kangerliumanersuani sikuusarnera ukiut ingerlanerini qaammammik ataatsimik marlunnilluunniit sivikillisimavoq, kujasinnerusumilu Davis Strædemi qaammatinik pingasunik sivikillisimalluni.

Sikuusarneratalu sivikilliartornera pissutaalluni ukiup ingerlanerani sikuunnginnera soorunami sivitsoriartussaaq, tamannalu sikup pioreersup ataannarsinnaanissaanut aamma sunniuteqartarpoq. Rasmus Tonboe, DMI-meersoq, taama oqarpoq.

[[Issittup imartaata sikuata siammarsimanera Rasmus Tonboep 1978-imit malinnaavigisimavaa, kisitsisillu nalilersugaasa takutippaat immap sikua taamanikkulli agguaqatigiissillugu 94.000 kvadratkilometerinik annikillisimasoq. Allatulluunniit oqaatigalugu: Siku Danmarkip angissusiata marloriaataa sinnerlugu annertutigisoq aassimavoq.

Siku saattoq, ataatsimullu isigalugu kiannerulersimanera pissutaallutik sikup aasaanerani siammarsimanera annikinnerulersimasoq, Rasmus Tonboep oqaatigaa, sulilu annikinneruleriartussasoq aamma oqaatigalugu. Kisitsisimmi maanna pigineqartut aallaavigalugit eqqoriarneqarpoq Issittup imartaata sikua ukioq 2050-imit aasaanerani nunguilluni aattalissasoq.

CO2-mik aniatitsineq aatsaat annikinnerulersinneqangaatsiarpat tamanna pinngitsoortinneqarsinnaasoq ilisimatuup oqaatigaa.