Imaani plastikki uumasunut ajoqutaavoq
- Timmiarussat soorlu appat qaqulluillu pisarineqartartut plastikkinik nerisimasut naammattuugassaapput. Issittup imartaanut eqqakkat sarfaatsittartut amerleriarsimanerannik ersiutaasoq Canadami University of Victoriameersup
Jennifer Provencherip oqaatigaa.
Canadap avannaani timmissat piaqqineranni timmissat aqajarormiui misissorsimavai misissuinermilu inerneri maanna Københavnimi issittoq pillugu ataatsimeersuarnermi saqqummiullugit.
Misissuinermini timmissat ammaraangamigit tupaallaatigisaminik plastikkinik nassaarfigisarpai. Qaqulluit misissorneqartut 80 procentinit amerlanerit plastikkinik aqajarormioqarput. Issittumi plastikkinik mingutsitsineq annertusiartortoq nakkutigineqanngilaq.
Qaqulluk, annermik Uummannap eqqaani takussaanerusoq sunik tamangajannik nerisuusoq immami eqqakkanik aamma nerisarpoq. Timmissat plastikkinik nerisarnertik peqqiilliuutigisarpaat toqussutigisarlugillu. Appalli eqqakkanik taamarsuaq neritiginngillat, tassami misissukkat 11 procentiinnaat plastikkinik nerisimasut paasineqarpoq.
USA-mi avatangiisinut aqutsisoqarfimmit naatsorsuutigineqarpoq ukiumut 10 milliardit kiilut imarpinnut plastikkinik eqqaasoqartartoq.
Issittumi timmissat plastikkinik nerisarnerat ilimagisamit annertunerusoq Jennifer Provencherip naatsorsuutigaa. Tamanna avatangiisinut ulorianaateqarpoq, taamaattumik Issittumi nunat tamanna aaqqiivigissagaat Jennifer Provencherip neriuutigaa.
Immami mingutsitsineq Issittup qeqqani anneruvoq, avannarpariartornermilu plastikkit immamut eqqakkat ikiliartortarput.
