DR-imit tusarnaagassiap nutaap kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat piffissami 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimasut saqqummiuppaa. Piffissami tassani nunatsinni meerartaarsinnaasut 9000-iupput.Assi: DR

Ilisimatusartoq spiralilersuisoqarsimanera pillugu: Oqaluttuarisaanermi annertuumik oqallissutaalerumaarpa?

Spiralilersuisoqarsimanera pillugu suliaq oqallisaangaatsiartoq pissutigalugu ukiut piorsaaffiusut misissorneqarnissaannik Kalaallit Nunaat kissaateqarnersoq apeqqutaalersoq, ilisimatusartuuneq oqarpoq.

Nutaarsiassanut malinnaaguit spiralilersuisoqarsimaneranut oqaluttuaq tusarsimassavat. 

Danskit oqartussaasuisa nunatsinni innuttaasut amerliartorneranut ikilisaatigalugu kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat 1960-ikkut 70-ikkullu ingerlaneranni spiralilersorsimagaat DR-ip saqqummersippaa.

Oqaluttuap meeraanerminni misileraataasimasut aamma inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliat malitsigaat.

Ilisimatusartuuneq Astrid Nonbo Andersen. Assi: DIIS

Tamannalu pissutigalugu ilisimatusartuuneq, Astrid Nonbo Andersen apeqqusiivoq:

- Spiralilersuisoqarsimanera pillugu oqaluttuarisaaneq piorsaanerup ingerlarnganut tunngasoq eqqarsarpunga. Pisimasullu tassannga amerlanerupput. Taamaammat suliat ataasiakkaarlugit misissorneqassanersut imaluunniit Kalaallit Nunaata suliap ingerlarngata tamaanik annertuumik misissuisitsisoqarnissaanut pisariaqartoqarsorineraa apeqqutaalerpoq, ilisimatusartuuneq oqarpoq.

Astrid Nonbo Andersen Dansk Institut for Internationale Studierimi eqqaamasalersaarnermut oqaluttuarisaanermilu politikkimi ilisimatuujuvoq.

Taassuma pisortatigoortumik utoqqatsissutit, oqaluttuarisaanermi naapertuilluanngitsuliornerit naammasseqatigiinnissamullu isumalioqatigiissitat pillugit ilaatigut suliaqartarpoq.

Taassuma Norge, Finland Sverigemut maanna ukkataringaatsiarpai.

Nunat Avannarliit pisimasunik misissuisut

Nunammi pingasut nunap inoqqaavisa naalagaaffimmit qanoq iliuuseqarfigineqarsimanerannut tunngatillugu pisimasunik misissuileruttorput, taakkulu spiralilersuisoqarnerata nalaani piffissami aamma pipput.

Tusarnaagassiaq Spiralkampagnen
 

  • Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani erserpoq.
  • 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.
  • 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
  • Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.
  • Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
  • Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq. Taamaammat nakorsat naartunaveersaatinik niviarsiaqqanut 18-iliineqanngitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, siunnersuisinnaalersillugit inatsit allanngortinneqarpoq. Tamanna nakorsat niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralileeqqusaanertut paasisimavaat. Tassa imaappoq, nakorsat inatsisinik unioqqutitsisimapput.
  • "Spiralkampagnen" P1-ikkut maajip ulluisa arfineq-pingajuanniit tusarnaarneqarsinnaalissaaq.

    Tusarfik: DR-podcast "Spiralkampagnen"

- Nunani assigiinngitsuni taakkunani oqaluttuarisaanermik misissueriaatsit oqallisigineqarnerilu assigiinngillat. Kisianni maanna taamaaliorput. Taamaammat suliaq una maanna qaqinneqarluni piffissami tassani pinera soqutiginarpoq, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Mimi Karlsen kræver dansk udredning af spiralkampagnen: Vil I sige undskyld?

Norgemi, Finlandimi Sverigemilu suliat uku ilumoortussaq saammaasseqatigiinnissarlu pillugit isumalioqatigiissitami ingerlanneqarput.

Nunarput aamma saammaasseqatigiinnissaq pillugu isumalioqatigiissitaqarnikuuvoq, kisianni:

- Tamanna kalaallit iluminni isumalioqatigiissitaraat tassanilu saammaasseqatigiinnissaq pingaarnerutinneqarlunilu oqaluttuarisaanermik misissuinissamut isumalluutissaqarpallaanngilaq, Astrid Nonbo Andersen nassuiaavoq.

Tamatuma saniatigut Danmark isumalioqatigiissitap 2014-imi pilersinneqarnerani ilaajumanngilaq.

Soorlu Danmarkip kukkussutaanikuusimasut pisortatigoortumik utoqqatsissutiginissai ukiuni arlalinni itigartittarsimagai.

Utoqqatserusussuseqartoqarnerusoq

Maannali danskit naalakkersuisui allamut sammiveqartut, Astrid Nonbo Andersen erseqqissaavoq.

- Taamaalilluni taakkununnga tunngatillugu politikkiusimasumi allanngortoqarpoq. Spiralimut tunngatillugu suliaq aamma tassunga sammiveqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaata tungaaniit qanoq piumasaqaateqarusunnissaq apeqqutaalluinnarpoq, ilisimatusartuuneq oqarpoq, nangillunilu:

- Danskit naalakkersuisuisa tunganniit suliat uku misissorneqarnissaanut utoqqatsertoqarnissaanullu piumassuseqartoqarneruvoq. Qanoq piumassuseqartoqartiginera piffissap takutikkumaarpaa.

AAMMA ATUARUK Danmark spiralilersuisoqarsimaneranut atatillugu nipaatsoq

Spiralilersuisoqarsimanera meeraanerminni misileraataasimasunut tunngatillugu suliamik annertunerunera inuillu pineqartut amerlanerungaatsiarnerat allaanerussutaavoq.

- Meeraanerminni misileraataasimasut suli uumasut arfiniliinnaat pineqarput. Taamaattumik suliaq killeqarluinnarpoq, unalu annertunerungaatsiarluni. Taamaammat danskit naalakkersuisui maanna nakimallutik periarfissaminnik isumasiorsoraakka, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.

Tamatuma saniatigut arnat spiralilersortissimasut qanoq peqataarusutsiginerat suliap ingerlarnganut apeqqutaalluinnassaaq.

- Eqimattat taakku qanoq oqaaseqarnissaat piumasaqarnissaallu apeqqutaalluinnarpoq.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl