Ilisimatusartoq: Arnat pikkorissut aqqutissiuunneqassapput

Pisortat suliffeqarfiutaanni siulersuisuni ilaasortani pisortanilu arnat angutillu naligiinnerulernissaat, Inatsisartuni amerlanerussuteqartut kissaatigileraallu, inuiaqatigiinni arnat angutillu inissisimanerannik ilisimatusartoq ilimasulluni oqarpoq.

IA-meersoq Naaja Nathanielsen, taama siunnersuuteqartuuvoq. Taannalu tunngavilersuigami oqarpoq, imaanngitsoq piginnaasat tunulliullugit arnat arnaanerat pillugu qinerneqartassasut, kisiannili arnat piginnaasaqarluartut isiginiarneqarnerulernissaat pisariaqartoq. Taamalu tunngavilersuineq Karen Sjørupip taperserpaa.

- Isumaqarpunga kusanartuusoq, suliffeqarfinni taamaattuni suiaassuseq tunngavigalugu amerlaqatigiissaarinissaq piareersimaffigineqalereersimammat, Danmarkimi Roskilde Universitetimi ilinniartitsisoq inuiaqatigiinni arnat angutillu inissisimanerannik ilisimatusartoq Karen Sjørup oqarpoq.

Karen Sjørup naliliivoq, Norge maligassiuisoq, Norgemi suliffeqarfiit tamarmik siulersuisuini ilaasortat 40 procentii 2008-mili arnaasussaammata.

- Paasinninnera naapertorlugu, Norgemi misilittakkat pitsaasuupput. Tassa arnat piginnaasaqartorpassuit isiginiarneqalersimapput, aammalu angutit immaqa piginnaasakikkaluartut siulersuisuni ilaasortarissallugit sungiutiinnakkat piiarneqarsimallutik. Tassalu arnat piukkunnarluartorpassuit Kalaallit Nunaanni isiginiarneqarnerulissasut takorloorneqarsinnaavoq, Karen Sjørup oqarpoq.

Taanna isumaqarpoq, pineqartoq tassaasoq, suliffeqarfiit siulersuisuini takuneqarsinnaasariaqartoq, innuttaasut affaat arnaammata. Tamannalu anguniaraanni inatsisiliornissaq tassa pisariaqarsimasoq naliliivoq. Kisianni inuiaqatigiinni arnat angutillu inissisimanerannik ilisimatusartup oqarnera naapertorlugu, arnat ataatsimut isigigaanni immikkuullarissunik piginnaasaqartuupput, ileqqaallaqqinneq tamakkununnga ilaalluni.

- Aningaaserivinni siulersuisunik suliassaminnik paasinnissimanngitsunik Danmarkimi Islandimilu assersuutissaqarpugut. Tassa pinnguartuusillutik inuiaqatigiit tamarmik pigisaat uloriarnartorsiortillugit iliuuseqartarsimapput. Kalaallit qanoq innerat pillugu soorunami oqaaseqarsinnaanngilanga, kisianni angutit nalorninartunulluunniit allaat aningaasaleeriataartartutut ilisimaneqarut, arnallu sillimaniarnerusartutut ilisimaneqartut oqaatigisinnaavara. Taamaammat imassinnaavoq arnat missingersuutinik isornartoqartitsinerusinnaasut.

Demokratit isumaqarput, suliffeqarfiit siulersuisuini toqqarneqarnissamut inuiaqatigiinnik ikiorneqarnissaq, arnat inuussutissarsiornermik aallutaqartut pisariaqartinngikkaat.

Naak Karen Sjørupip nalileraluarlugu, aammalu nunani allani misilittakkat takutikkaluaraat, siulersuisuni arnat angutillu naligiinnerunissaat anguniaraanni, arnat immikkut pineqarnissaat pisariaqartoq, taava Demokraatit tunngavilersuutaat aamma atorluarsinnaasutut isigaa.

- Aamma imaassinnaavoq, arnat siulersuisuniilertut arnaanertik pillugu toqqagaasimasutut isigineqalersut, naak angutit angutaanertik pillugu toqqarneqaraangata tamannartaa eqqaaneqarneq ajortoq. Tassa illuanut sunniutigisinnaasai amerlaqaat. Taamaammallu arnarpassuit aamma suiaassuseq tunngavigalugu amerlaqatigiissaarinissamut akerliusarput, oqarlutik; "piukkunnassusera pissutigalugu siulersuisuni pisortaqarfimmiluunniit ilaasortanngorpunga, inuillu isumaqassanngillat, arnaanera piinnarlugu toqqarneqartunga", Roskilde Universitetimi ilinniartitsisoq, inuiaqatigiinni arnat angutillu inissisimanerannik ilisimatusartoq, Karen Sjørup oqarpoq.

Pisortat suliffeqarfiutaasa siulersuisuni arnat angutillu amerlaqatigiinerunissaannik siunnersuut marsip 24-ani aappassaaneerlugu oqaluuserineqassaaq.

Arnat angutillu naligiinnerunissaat anguniarlugu inatsisinik allanngortitsinissamut Demokratit kisimiillutik toqqaannartumik akuersaanngillat.