Assi: Jacobsen Susanne

Ilisimasallit: USA nunatta ikinngutinnaavini tulliujumalluni akiliisoq

USA-p nunatsinni politikkikkut sunniuteqalernissani qulakkeerumallugu nunatsinnut aningaasanik tapiissuteqarnialerpoq. Ilisimasallit arlallit taama naliliipput.

- Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq tunineqarsinnaananilu. Kisianni nunanik allanik - USA ilanngullugu - niueqateqarsinnaaneq suleqateqarsinnaanerlu ammaffigaarput.

USA-p præsidentiata Donald Trumpip nunarput siorna aggustip qaammataani pisiarinailikkersaareeralu, Naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kielsen (S) taama oqarpoq.

Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa Donald Trumpip neqeroorutaa itigartilluinnarpaat. USA-li nunatsinnut allatut aningaasaliinialerunarpoq.

USA nunatsinnut 82 millionit koruuninik aningaasaliinissaminut piareersimasoq, aningaasallu taakku takornariartitsinermut, aatsitassarsiornermut ilinniartitaanermullu, tamatumani tuluttoortitsinermut, atugassanngorlugit agguataarneqassasut, KNR pingasunngormat allappoq.

AAMMA ATUARUK USA nunatsinnut aningaasanik tapiissuteqarniartoq

USA nunatsinnut qujanarniarluni nunatsinnut aningaasanliinissamik neqeroorpoq. Københavnimi Illersornissamik Ilisimatusarfimmi ilinniartitsisuuneq, Jon Rahbek-Clemmesen, taama naliliivoq.

- Kina Ruslandilu Issittumi innissisimanerminnik patajaallisaanikuupput, taamaattumik USA akiuuttariaqartutut Issittumilu inissisimanerminik patajaallisaasariaqartutut misigisimavoq. Aningaasaliinikkullu nunatsinnit ungakkiunneqarnerulerniarsarilerluni, Jon Rahbek-Clemmesen oqarpoq.

Taava imaappa, USA akiliilluni ikinngutinnaaqalertartoq? Taamatununa paasisassaasoq?

- Aap, taama paasisassaavoq. Assersuutigalugu Kinap aningaasaliineranut illuatungiliisumik aningaasaliiniarsarilerpoq, Jon Rahbek-Clemmesen oqarpoq.

Siornatigut isumaqatigiissut pissutigalugu nunatsinnut itsarli akiitsoqartoq

USA, Kalaallit Nunaat Danmarkilu suleqatigiiffik Joint Committee pilersissallugu 2004-mi isumaqatigiipput, taannalu aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni soorlu ilinniartitaanerup, takornariaqarnerup, avatangiisit, nunallu ataqatigiinnermut attaveqarfiisa piorsaaffiginisaannut, USA periarfisseeqataassasoq.

Tamatumunnga taarsiullugu, amerikamiut Pituffimmi qaartartunut ungasisunut ingeriuttakkanut illersuummut atatillugu, radarip nutarsarnissaanut akuerineqarput.

Joint Committee pillugu isumaqatigiissut
Taamani aningaasaqarnermut naalakkersuisup Josef Motzfeldtip, Danmarkip nunanut allanut tunngasunut ministeriata Per Stig Møllerip USA-llu nunanut allanut tunngasunut ministeriata Colin Powellip Igalikumi isumaqatigiissut 2004-mi aggustip ulluisa arfernganni atsiorpaat. Isumaqatigiissut ilaatigut makkuninnga imaqarpoq: 

- USA qaartartunut ungasissunut igeriuttakkanut illersuusiami radarianik nutarteriniassammat, illersornissaq pillugu isumaqatigiissummut 1951-imeersumut Pituffimmut tunngasumut ilassuteqarneq

- USA nunarpullu ilisimatusarneq, teknologii nukissiuuteqarnerlu, avatangiisit, ilinniartitaaneq, takornariartitsineq, silaannakkut angallanneq niuernerlu pillugit suleqatigiinnerminnik patajaallisaassasut.

Paasissutissanik aallerfik: Danmarkip nunanut allanut tunngasunut ministereqarfia 

USA-miilli aningaasaliissutit Kalaallit Nunaannut suli apuunnikuunngillat – immaqa aatsaat maanna apuussinnaalerput - Aalborgip Universitetiani Kulturi Ilinniartitaanerlu pillugit Institutimi ilinniartitsisoq, Kalaallit Nunaata nunanut allanut isumannaallisaanermullu politikkia pillugu ilisimatooq, Ulrik Pram Gad, taamatut naliliivoq.

- Maannakkut periarfissiussatut saqqummiunneqartut tassaagunarput, ilinniartut aaqqissuussanut qinnuteqarsinnaatitaaneri, paarlaasseqatigiilluni suliniutit, sukujuillu allat, tassaasut, USA-p Pituffimmi radarimi nutarternissaanut atatillugu Joint Comitee ukiut 15-20-lli matuma siorna pilersinneqarmat, USAp pilersinniarlugit pisussaaffigigeriigaralui, taanna oqarpoq.

Tapiissuteqarneq illuatungeqanngitsuunngilaq

Amerikamiulli Kalaallit Nunaannut aningaasanik tapiiniarnerat, Danmarkimi Folketingimi politikerit arlallit isumakulunnartoqartippaat. Tapiissutit akeqarumaartut Danmarkimi partiit tamarmik isumaqarput.

Illersornissaq pillugu ilinniarfimmiit Jon Rahbek-Clemmesen oqarpoq, amerikamiut naalagaaffianniit tapiissutinut akuersaarnerup mianersuuttariaqarnera pissutissaqarluartoq.

AAMMA ATUARUK Danskit politikerii nunatsinnut aningaasatigut tapersiissuteqarneq pillugu: Eqqarsarluaqqaarlusi

- Tapiiffigineqarnissaq soorunami Kalaallit Nunaannut iluaqutaassaqaaq, akerlianilli aamma killiliissalluni. Kalaallit Nunaata nunanut allanut nammineq politikkeqarnissaa killilersorneqarsinnaasoq qularnanngilaq. Siornatigutulli Kinamut qanittumik attaveqartarnissaq, amerikamiut kissaatiginavianngilaat.

USA maannakkorpiaq Nuummi aallartitaqarfeqarfittaalerpoq. Ulrik Pram Gadip oqaasii naapertorlugit USA-miit tapiiniarneq – aallartitaqarfittulli – tassaapput siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaannut aningaasaliissuteqarneq.

- Kalaallit Nunaata immaqa ikinngutiginerpaasaatut isigineqanngikkaluarluni, immaqa ikinngtiginerpaasat tulliattut USA isigineqarusuppoq. Taamaammat Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akorngini pissutsit ajortissangaluarpata, Kalaallit Nunaata Kinamut qanillattulernissaa pinngitsoorniarlugu, USA suleqataarusussasoq Kalaallit Nunaata ilisimassavaa.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat