ASSIT Ilinniarnertuunngortut nuannattunnguupput
Qeqqata Ilinniarnertuunngorfiani nasartaartut allagartartaartullu 124-upput. Taakkulu angusarissaarsimaqisut GUX Nuummi rektorip oqalugiarnermini ilaatigut oqariartuutigaa. Tassami ilinniarnertuunngortut akornanni 88-riaq qaffasinnerpaamik, tassa 12-mik, karakteerinnattoqarsimavoq. 164-eriarlunilu 10-rtoqarsimalluni.
KNR-imit Nuummi ilinniarnertuunngortut alapernaalluta alakkarpagat, ataanilu assit isiginnaarsinnaavatit.
Nasartaasi qaqortut naneruutitut nunarput qaammartippaat, Inatsisartuni siulittaasup, Lars Emil Johansenip, oqalugiarnermini ilaatigut taama oqariartuuteqarpoq.
Soraarummeertunut ilaqutaasut 500-t missaanniittut allagartartaartut takuniarlugit peqataapput.
Soraarummeertut kalaallisoorlutillu annoraaqarput. Nasaqaramik kikkut nalliussineqarnersut arajutsisassaanngillat. Kusanaramik pinnerlutillu alutornavipput. 
Soraarummeertut ilaat Puite Josvassen naapipparput. Taassuma nasartaareerluni siunissami suniarnerluni aaliangereersimavaa.
- Iluaq! Sivisuumik tamaviaareerlunga maanna nasartaarama oqaliallaqaanga, atuarfippulli maqaasissavara.
- Ukiut tallimat qaangiuppata meeqqat atuarfianni ilinniartitsisutut sulissallunga takorloorpara. Tassami ukioq ataaseq atuanngiffeqalaariarlunga Ilinniarfissuarmi atualernissara siunniunnikuuara, Puite Josvassen KNR-imut nuannaaqaluni oqaluttuarpoq.
Naapitatta ilagaat Ilasiak Heilmann. Taanna tamaviaarnarsimaqisumik ukioq ataaseq ingerlariaqqinnissamut piareersaataasumik ilinniareerluni oqiliallassimaqisoq oqaloqatigaarput.
- Soorunami nuannaaqaanga.
- Niuernermik ilinniarfimmi aningaasaqarnermut tunngasunik ilinnialissaanga. Taassuma takutikkumaarpaa ukiut tallimat qaangiuppata sumiissanersunga, Ilasiak Heilmann KNR-imut oqarpoq.
Angusarissaarnerpaatut aammalu ilaatigut oqallisaarillunilu nuannaartitsisarnerminut nersornaatisillunilu kajumissaaserneqartoq, Kasper Mathiesen, aamma naapipparput.
- Piffissaq sukkanermik naammassinera uppererpianngilara. Kisiat nuannaaqaanga.
- Ukiut tallimat qaangiuppata sumiissanerlunga takorloorsinnaanngikkallarpara. Massakkut nipilersorneq aallutilaariarlugu paasiniassavara sumut ingerlaqqissanerlunga, Kasper Mathiesen, ukiormanna karakteeriginnerpaasoq, KNR-imut oqaluttuarpoq.
Anna Knudsen ilinniarnertuunngortuni naapitatta ilagaat. Taassuma siunissami suniarnerluni aalajangereersimavaa.
- Nuaaan'! Kiisami, nasartaarnini pillugu oqarpoq.
- Tusagassiortutut ilinniarusullunga qinnuteqarnikuuvunga. Neriuppungalu ukiut tallimat qaangiuppata tusagassiortunngorsimassallunga, Anna Knudsen Ilisimatusarfimmi tusagassiortunngorniarnissaminut tigusaareersimasoq KNR-imut oqaluttuarpoq.
Ullorsiortut ilagaat Christa Vahl. Taassuma ukiut tallimat qaangiuppata meeqqat atuarfianni ilinniartitsisuunissani takorloorpaa.
- Ukioq ataaseq ilinniarnera ilungersornarnikooqaaq. Ilinniagassat, atuagassat tunniussassallu ukiut pingasut ilinniagassat ukiumut ataatsimut eqikkagaagamik sukataarnarnikooqaaq. Massakkullu naammassigama tulluusimaaqaanga.
- Ikiut tallimat qaangiuppata ilinniartitsisunngorsimanissara naatsorsuutigivara, Christa Vahl nuannaaqaluni KNR-imut oqaluttuarpoq.
Ilinniarnertuunngortut naammassinerminnut uppernarsaatissatik aagaangamikkit tulluusimaartarput, ilaallu killitsilaarpasittarlutik.
Soorunalimi soraarummeertunut ilaqutaasut ilaat paggatsitsinngitsuunngillat. Meeqqat iluanaalaavissunnguatsiarput, tassami guultitaqaalummata.
Kalaallisuut kisimik takussaanngillat. Akornannimi immikkuullarilluinnarlunilu kusanalluinnarluni Savalimmiusut pikisimasoq takussaavoq.
Selfiertoqanngitsuunngilaq.
Kasanarnerpaamik assiliisinnaajumallutik inissisimaffik pitsaanerpaaq pilernguttunnguuaat. Qularnanngitsumik tamarmik kusarnartumik assiliisimassapput. Tassami ilinniarnertuunngortut kusanarlutillu alutornaqigamik.
