Ilannguaq imminut toqunneq akiorniarlugu filmimi ilaavoq: Kiisami tusaaneqalerpugut
Suliniut Qamani ataasinngornerup unnukkuani takuteqqaarneqarmat, Isilernermi kakkissarfinnik piareersimatitsisoqarpoq. Peqataasut amerlasuut misigissusaat attorneqarput.
Ole Nathanielsen
- Imminut toqukkusulerneq nalunaaqutaqanngilaq, nakkaqqarujussualerneq nalunaaqutaqanngilaq, taamaammat maannakkut Tusaanngakkut nalunaaqutalersorneri taakkua ulloq unnuarmut anguneqarnissaat kissaatiginarpoq, Ole Nathanielsen KNR-imut oqarpoq.
Katuami ataasinngornerup unnukkuani ilaatigut taama oqariartuuteqartoqarpoq.
2021-mi imminut toqussimasut imminullu toqoriaraluarsimasut amerlassusaat
Nunatsinni 2021-mi imminut toqussimasut 49-pput, 2020-milu 41-llutik. Tassa imminut toqussimasut ukiuni kingullerni tallimani ikiliartoratik amerliartuaarusaarsimapput.
Siornalu imminut toqoriaraluarsimasutut nalunaarsorneqartut 90-iupput. Tassa imminut toqoriaraluarsimasut ukiuni kingullerni tallimani amerliartoratik ikiliartuaarsimapput.
2021-milu imminut toqunnissamik sioorasaarisimasutut nalunaarsorneqartut 1309-upput. Tassa 2017-imiilli amerleriangaatsiarsimapput, 2017-imimi imminut toqunnissamik sioorasaarisimasutut nalunaarsorneqartut 832-upput.
Kisitsisit qulaani saqqummiussat politiinut nalunaarutiginninnernik tunngaveqarput. Tassa taakku nalunaarsorneqarsimasunit amerlanerusut ilimagineqarpoq.
Tusarfik: Kalaallit Nunaanni Politiit ukiumoortumik 2021-mi nalunaarsugaat
Qamani siullermeerluni takutinneqarmat siunnersuutigineqartut isumaqatigineqarput.
- Inuusuttut saqqummiussaat siunnersuutigineqartut arlalitsigut taakku isumaqatiginaqaat. Soorlu oqariartuutigivaat amerlasuut, saaffissat ajornarneri nunatsinni, taanna ajornartorsiutigigaat paasinarpoq, Ole Nathanielsen KNR-imut oqarpoq.
MIO-p naluaarusiaa naapertorlugu 2021-mi 49-t imminut toqussimapput, taamaammat saqqummiussisoqarnera pingaaruteqartoq Ole Nathanielsen isumaqarpoq.
- Tassa isumaqarpunga pingaarutilerujuusoq, imminut toqunneq nunatsinni annertoorujussuuvoq, inuppassuit immaqa tamatta eqqugaanikuuvugut tassunga.
Ole Nathanielsen siunnersuutigineqartut ilaat isumaqatigalugu oqarpoq.
- Siunnersuutigerusunnarpoq aamma uku inuusuttut nammineq oqariartuutigereerpaat, soorlu saaffissat ersarinnerusut, ajornartorsiulerunik sumut saaffiginnissappat, taavalu ulloq unnuarlu saaffigisinnaasaat.
- Arlaata aamma oqaatigivaa, imminut toqukkusulerneq nalunaaqutaqanngilaq, nakkaqqarujussualerneq nalunaaqutaqanngilaq, taamaammat maannakkut Tusaanngakkut nalunaaqutalersorneri taakkua ulloq unnuarmut anguneqarnissaat kissaatiginarpoq, Ole Nathanielsen oqarpoq.
Kaffi, kaagit kakkissarfiillu
Suliniut Qamani ingerlannerani nunatsinneersut inuusuttut 14-init 25-nut ukiullit 35-it peqataapput. Taakkulu misigisatik amigaatitillu oqariartuutigaat, inuusuttoq peqataasoq Ilannguaq Sanimuinnaq tusaaneqartutut misigigami nuannaaqaaq.
Ilannguaq Sanimiunnaq
- Ingerlalluartutut taasinnaavara, malugisinnaavara naalakkersuisunit politikerinillu tusarnaarluarneqarluta. Nuanneqaaq angusaqarluarnaqaaq, Ilannguaq Sanimuinnaq KNR-imut oqarpoq.
Qamanimi inuusuttut 40-nik siunnersuuteqarput, namminerlu misigisimasatik ilaatigut aamma oqaluttuaraat.
- Uannut isumaqaqaaq, aamma nammineq misigisakka ilaagamik, tusarnaarneqannginneq tusarliukkatsigu tassani filmimi. Taava naalakkersuisut politikkulluunniit oqartussallu, neriuppunga aatsaat iluamik tusaalissagaatigut oqariartuutigigini, Ilannguaq Sanimuinnaq oqarpoq.
Ikiortariaqarpit?
Imminut toqunnissamik eqqarsaateqaruit kisimiittutulluunniit misigiguit, Tusaanngamut 801180-imut sianerlutit 1899-imulluunniit sms-erlutit saaffiginnissinnaavutit.
Tusaanngamut sianerneq sms-ernerluunniit akeqanngilaq, kinaanerlu taasariaqarani.
Tusaannga pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit.
Suliniut Qamani 2023-mi naammassisimanissaa naatsorsuutigineqarpoq, Ilannguaq Sanimuinnaq politikkikkut ikiorneqarluarnissaminnik neriuuteqarluni KNR-mut oqaluttuarpoq.
- Neriuuteqarujussuarpunga siunissami inuusuttunngortussat neriuutigeqaakka ajunngitsumik ingerlalluassasut, politikkikkut ikiorluarneqarlutik arlaannilluunniit.
Suliaq iluatsilluartoq
Meeqqat oqaaseqartartuat Aviaaja Egede Lynge isumaqarpoq suliaq iluatsilluarsimasoq.
- Inuit peqataasut politikerit innuttaasullu tamarmik inuusuttut oqariartuutaanik tusaasaqarnissatsinnik tigusilluarput. Taamaammat isumaqarpunga inuusuttut tusarneqarmata, tusaaniarneqarmatalu isumaqarpunga suliaq iluatsilluartoq.
Aviaja Egede Lynge
Aviaja Egede Lyngep inuusuttut kissaataannik suliallu aallatinnissaanik neriuuteqaqaluni KNR-imut oqarpoq.
Nalunaarusiamit Qamanimit innersuussutit (qinertuaakkat): Ikiorneqarnissaq ajornaannerusoq
- Imminut toqunnissamik aarlerinartorsiortunut qimagaasunullu sukkanerusumik ajornaannerusumillu ikiuineq
- Qanimut isigalugu immikkut ilisimasalimmik, tarnip pissusianik ilisimasalimmik allanillu oqaloqateqarneq
- Imminut toqunnissamik eqqarsaateqartunik inunnillu aliasuttunik oqaloqateqarnissamut sakkussat
- Oqarasuaatip Tusaanngap ulloq unnuarlu ammasarnissaa
- Neriuutigilluinnarpara filmi saqqummersoq, taavalu nalunaarusiartaa tassaneereerpoq inuusuttut oqariartuutaa qanoq iliortoqarsinnaaneranik, qanoq kissaateqarnerlutik isumaqarpunga taakku malillugit suliaq aallartilerpoq, Aviaja Egede Lynge oqarpoq.
-Tusaalluartariaqarpagut inuiaqatigiinni politikkikkullu. Taamaammat isumaqarpunga alloriarnerujussuusoq, eqqartuinnarnagit kisianni aallaavigalugit peqatigalugit alloriarneq.
