Ilanngaaserisut nunatsinnit angalasut nassataanni aningaasat silaannaarlugit poortukkat nassaarigaat

Angalasut nassataat Københavnip Mittarfiani ilanngaaserisunit oktobarip 21-anni misissuiffigineqarmata aningaasarpassuit nassaarineqarput.

Angalasut nassataanni ilaatigut Qaqortumiit Nuummiillu angalasuneersuni katillugit 1,7 millionit koruunit nassaarineqarput.

Danmarkimi ilanngaaserinermut aqutsisoqarfik tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Aningaasat kuffertit ikiaata tunuanut toqqorneqarsimasut misissuinermi nassaarineqarput. Angalasup ataatsip kuffertiini marlunni aningaasat 1.190.000 koruunit agguataarlugit iliorarneqarsimapput, angalasumilu allami 561.400 koruunit nassaarineqarlutik.

Tamatuma saniatigut angalasup aappaata aningaasiviani 16.150-it nassaarineqarput.

Inuit marluk aningaasarpassuarnik nassataqartut angalaqatigiinngillat, taakkulu imminnut attuumassuteqartinnagit misissuiffigineqartut, Ilanngaaserinermut Aqutsisoqarfik allappoq.

Danmarkip nunatta akornanni ilanngaaserisut suleqatigiinnerannut atatillugu misissuisoqarpoq.

- Aningaasanik anngiortumik ajoraluartumik eqqusseriaraluartorpassuusartut takusarparput, suliallu tamanna ukkatariinnassagipput takussuserpaa, Københavnip Mittarfiani ilanngaaserinermut aqutsisoqarfiup nakkutilliiffiani aqutsisoq, Mette Helmundt tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

- Qimmigut akitsuuserisullu pikkorissut amerlapput, taakkulu suut misissussanerlugit ilisimavaat, misissuisaannassaagullu taamaalillutik nakkutilliinermik suliaqarluaannassalluta.

Ilanngaaserinermut aqutsisoqarfiup nunatta Danmarkillu akornanni nioqqutissanik aningaasanillu inatsisinik unioqqutitsisumik eqqussuinermut pinaveersaartitsillunilu pakkersimaarinermut ataqatigiissaakkamik nakkutilliisoqartoq tusagassiuutinut nalunaarummi oqaatigaa.

- Aningaasarpassuit pinerluuteqarnermi attaveqarfiit aningaasanik assartuiniarsimanissaannut aningaasanillu malunnarunnaarsaagaluarniarnissaannut takussutaasinnaapput, taamaammat Danmarkimiit Danmarkimullu angalasut nakkutigilluarpagut, Ilanngaaserinermut Aqutsisoqarfimmi misissuinermut pisortaq, Jeppe Kjærgaard oqarpoq.

Aningaasanik 10.000 euronik – imaluunniit 75.000 koruuninik missaannilluunniik nassataqartoqarnermi aningaasat amerlassusaat Ilanngaaserinermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarutigineqartussaapput.

Ilanngaaserinermut Aqutsisoqarfiup 2022-mi 38 millionit koruunit tigummigallarpaat. 2021-mi aningaasat 22 millionit koruuniupput.