Ikiorserneqartalernissaat inatsisartunit ilalerneqanngilaq
Inatsisartunut ilaasortap Ane Hansen-ip Inuit Ataqatigiinneersup siunnersuutaa, piniartunut aalisartunullu umiatsiaararsortunut silapilutsillugu annertussusileriikkamik ikiorserneqartalernissaat, naalakkersuisunit partiinillu tamanit inatsisartuni itigartitsissutigineqarpoq.
Ane Hansen-ip siunnersuutaanut illuatungiliuttut isumaqarput piniartut aalisartullu umiatsiaararsortut annertussusileriikkamik ikiorsiissutinik pisartagaqartinnagit, allatut ikiorneqarnissaat ujartorneqartariaqartoq.
Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq Johan Lund Olsen-ip Ane Hansen-ip siunnersuutaanut akissuteqarnermini oqarpoq, siunnersuutip akuerineqarnissaanut aningaasanut
tunngasut paasissutissallu piviusorsiortut arlallit akineqaqqaartariaqartut.
- Ilisimatitsissutigissavara annertussusileriikkamik ikiorsiisarnermut peqqussut allanngortinneqartussaammat, tassani qulakkeerniarneqarluni suliartoriaannaagaluarlutik nammineq pissuussutiginngisamik suliffissaaleqisut tamarmik, suliffeqanngikkallarnermi ajunngitsorsianik pisinnaatitaanissaat. Piniartulli aalisartullu umiatsiaararsortut pineqartunit allarluinnaapput, tassa inuussutissarsiortut namminersortutut isigisariaqaramik. Taamaammat taannaannarluunniit qiviassagaanni allaffissornikkut sullinnissaat ajornakusuussaaq, amerlassusaalluunniit nalugatsigu, Johan Lund Olsen oqarpoq.
Piniarneq 2005 aallaavigalugu ukioq 2003-mi inuussutissarsiutigalugu piniartutut allagartallit 2.716-upput, Johan Lund Olsen-ilu oqarpoq ulloq manna tikillugu qasserpiaat umiatsiaararsortuunersut piniartuunersullu kisitsisaatigineqanngitsoq.
-Oqaruttali piniartut 2000-it ikiortariaqartuusut taava ullormut aningaasartuutit 1 millionit tungaanut annertutigilersinnaapput. Ilimanarporlu aaqqissuussinerup kommuninut allaffissornikkut ingerlanneqarnissaata ajornartorsiutaanissaa, inuit pineqartut, sumiiffiit assigiiaannginneri, aammalu silap pissusaata naatsoruminaannera eqqarsaatigalugu, Johan Lund Olsen oqarpoq.
Atassutikkut isumaqanngillat piniartut aalisartullu umiatsiaararsortut annertussusileriikkamik ikiorserneqarnissaat aqqutissaasoq. Atassutikkut oqaaseqartuat Finn Karlsen oqarpoq, piniartunut aalisartunullu umiatsiaararsortunut atugassarititaasut pitsanngorsartariaqartut, tunisartagaat aalisakkat atorluarnerullugit nerpiinnaa pinnagu tunineqartarluni. Taamatullu puisip neqaa tamarmi iginnagu atorluarneqartaleruni piniartunut atugassarititaasut pitsaanerulissammata.
Demokraatinit Marie Fleischer oqaaseqarnermini oqarpoq, piniartunut aalisartunullu umiatsiaararsortunut ilinniartitseqqiisarneq orniginarnerusoq, takornariaqanermilu piniartut aalisartullu umiatsiaararsortut sulisorineqalersinnaanerat aamma aqqutissaasoq.
Siumukkut Inuit Ataqatigiillu Ane Hansen-ip siunnersuutaa itigartitsissutigivaat, misissuilluaqqaarnerit pisariaqartikkamikkit.
Ane Hansen-ip siunnersuutaa upernaamanna ataatsimiinnermi aappassaaneerneqassaaq.