ICC inuit pisinnaatitaaffii pillugit akissutissarsiniarpoq

Inuit Issittormiut Kattuffiata, Amerikamiut aviisiatigut New York Times-ikkut saqqummiuteqqammerpaa, silaannaap kissatsikkiartornerata kingunerisaanik inuit pinngortitami inuuniuteqartut pisinnaatitaaffimmikkut piiaaffigineqarnerannut tunngasumik apeqqutip upernaap ingerlanerani akissutissarsinissamut piumasaqarnissartik.

Silaannaap allanngoriartornera nunarsuatsinni kingunerlutsitsinera inuit pisinnaatitaaffeqarnermikkut piaaffigineqarnerattut isigineqassava? Apeqqut tamanna upernaap ingerlanerani amerikami inuit pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimiititaliap suliaralugu naammasseriarpagu ICC-p saqqummiussaa akissutissarsineqassaaq.

Inuit Issittormiut Kattuffiata siulittaasua Sheila Watt-Cloutier-p tamatumunnga nalornissuteqanngilaq:

- Annakkumalluta sorsuuteqartuarsimavugut, sorsuuteqartuarsimavugullu issittumi naggueqatigiit ilisimasaat inuuniarnikkullu ileqquisa annaannginnissaat pillugit. Uagut inuit pinngortitamut naleqqussallaqqissorujussuuvugut, taamaattoq iliuuseqarniarnissarput killilerujussuuvoq, Sheila Watt-Cloutier oqarpoq.

Inuit pisinnaatitaaffiinut nassuiaatit tunniunneqareerput, upperniarneqassaarlu gassi silaannarmik kissatsikkiartortitsisartoq qanoq kinguneqartitsinersoq, soorlu inunnut 155.000 pinngortitamut naleqqussartuarlutik inuusunut qanoq annertutigisumik aseruitiginera.

Suleqatigiissitap Amerikami siuttut CO2-mik atuinerup appartinneqarnissaanik piumasaqarnissaat iluatsissinnaanngippat, gassi silaannarmik kissatsikkiartortitsisartut sunniutai inuillu issittumi najugaqartut pisinnaatitaaffii ataqatigiissikkaanni tamanna apeqquterujussuanngussaaq.

Inuit issittumi najugallit kisimik eqqartuussivilersuussinissamik piareersaateqanngillat. Qeqertat Caribiamiittut Manerassuarmiittullu sorsuuteqarput, imarmi qaffassangaluarpat taakku morsussammata.

ICC-p inuit pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimiititaliamut iliuuseqarniarnertik amerikami eqqartuussissusilerisoqarfiit marluk suleqatigai.