IA-p tunngaviusumik inatsit oqallissaarutigigaa

Danmarkip tunngaviusumik inatsisaa kalaallit Savalimmiormiullu kissaatigisaannik imaqarsinnaava, imaluunniit allanngortinneqassava?

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik inatsisip Nunatsinnut  Savalimmiunullu qanoq isumaqarnera pillugu oqallitsitsinissamut aggersaanerminnut atatillugu, ilaatigut apeqqutit pingaarnerit taakkuupput. Tamanna tamat oqartussaaqataanerata pilersinneqarnera malunnartinniarlugu, inatsisitaarfimmi juunip ulluisa tallimaanni pissaaq.

Aaqqissuussineq Københavnimi Kalaallit Illuutaanni ingerlanneqassaaq. 

IA-mi Folketingimut ilaasortaq Naaja H. Nathanielsen Folketingimut qineqqusaarnermi maanna aaqqissuussineq, Nunatta Savalimmiullu tamarmik Folketingimi marlunnik ilaasortaatitaqartut, allanngortinneqassasoq siunnersuutigaa.

Taassuma Nunatsinni innuttaasut oqaaseqarsinnaanerunissaat, tamannalu tunngaviusumik inatsimmi namminersornermullu inatsimmi allannguinermik pisariaqartinneqarsoraa,

-Eqqaamasinnaasakka naapertorlugit, tamatta naalagaaffeqatigiinnermi naligiinneq pillugu oqallittarpugut. Kisianni tunngaviusumik inatsit naapertorlugu naligiinneq piviusoq ajornakusoortorujussuuvoq, Danmarkimiimmi immikkoortortaqarfiinnaajuassaagut. Taamaattumik naligiinneq piviusoq anguneqassappat tunngaviusumik inatsit allanngortinneqartariaqartoq isumaqarpunga, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq. 

Taassuma Mette Frederiksenip naalakkersuisunik misissuisuunerani naalakkersuisoqatigiinni isumaqatigiinniarnerni tunngaviusumik inatsisissanut ataatsimiititaliamik pilersitsinissaq siunnersuutigaa.

Naaja H. Nathanielsenip oqarnera naapertorlugu allannguisoqanngippat Kalaallit Nunaat, Danmarki aamma Savalimmiut imminnut ungasilliartuinnassapput.

-Oqallinneq ajornakusoorpoq, sukkasuumillu inatsisilerinermut tunngalluinnalersarpoq. Taamaattumik aaqqissuussami isummat tusareersimanngisagut ataatsimoorullugit oqallisigineqartariaqarput, taanna oqarpoq.

Savalimmiuni aamma oqallisaasoq

Naaja H. Nathanielsen nammineq saqqummiissaaq, aamma Savalimmiuni inatsisartunut ilaasortaasimasoq aamma ministeriusimasoq Høgni Hoydal, Syddansk Universitetimi inatsisinut tunngaviusunut aqutsinermullu professor Frederik Waage kiisalu Savalimmiut Universitetianneersut ilinniartitsisut Kristian Joensen aamma Bárður Larsen saqqummiissallutik.

Tunngaviusumik inatsit kingullermik 1953-imi allanngortinneqarpoq. Kalaallit Nunaat Danmarkimit nunasiaataajunnaarluni danskinit naalagaaffeqatigiittut taamani ilanngunneqarpoq.

Peqatigisaanik Kalaallit Nunaat aamma Savalimmiut tamarmik immikkut Folketingimi marlunnik ilaasortaatitaqalersinneqarput.

Savalimmiormiut Folketingimi ilaasortaatitaat Sjúrður Skaale Naaja H. Nathanielsenip tunngaviusumik inatsisissanut ataatsimiititaliamik pilersitsinissamik isumaa tapersersorpaa. 

Taassuma Altinget Arktisimut oqaatigaa.

-Tunngaviusumik inatsimmi inatsisartut ataasiusut, naalakkersuisut ataasiusut, akileraarutinik katersuisoq ataaseq kiisalu innuttaasunik oqaluffik inatsisikkut - tassa Folketingimi inatsisitigut – aqunneqartoq oqaatigineqarpoq. Tamanna piviusumut naapertuutinngilaq, Sjúrður Skaale Altingetimut oqarpoq.

Kalaallit Illuutaanni aaqqissuussineq juunip ulluisa tallimaanni nalunaaqutaq ualikkut sisamaniit arfinermut ingerlanneqassaaq. Peqataanissamut nalunaarneq piumasaqaataavoq.