Assi: Steen Brogaard/Ft.dk

URANI IA-p SF-illu uranimut inatsit isumaqatigiinngissutigaat

Kalaallit Nunaanni uranimut inatsimmik taaneqartut pillugit oqallittoqartillugu, uranimik piiasoqarsinnaaneranik danskit partiivi isummersortariaqarput. Uranimut tunngatillugu sillimaniarnermut avammullu tuniniaanermut Danmark akisussaalerpat tamanna pisariaqarpoq. Danskit partiivi uranimik piiaanissamut akerliugaluarlutik uranimut inatsimmik tapersiinerat IA-p tupigusuutigalugu taama isumaqarpoq.

Uranimik nakkutiginninnermut kalaallillu nunaanniit annissuisinnaaneq pillugu inatsisissatut siunnersuutit marluk Folketingimi amerlanerussuteqartut taperserpaat.

Alternativet SF-ilu uranimik piiaanissamik akerliugaluarluartut allaat taperseeqataapput.

SF-illu Kalaallit Nunaat pillugu oqaaseqartittagaa Folketingimi marlunngormat oqallinnermi ima oqarpoq:

- SF-ip uranimik tunisassiortoqarsinnaanera qularaa, kalaallilli namminneq aalajangiisinnaatitaanerat ataqqillugu.

Aamma atuaruk Folketingimi amerlanerussuteqartut urani pillugu inatsisissat akuersaarpaat

Taamaammallu partiit inatsisissatut siunnersuutit taperserlugit taasipput.

IA: Akisussaaffiit avinneqassapput

Tamannali Inuit Ataqatigiinniit Aaja Chemnitz Larsenip tupigusuutigaa:

- Isumaqarpianngilaq illuanik oqarluni, aap, tunngaviusumik ima isumaqarpugut, kisianni taakkua isummagut tunngaviusut sanioqqunniarpagut, kalaallit akisussaaffigigaat, paatsoorluta ataqqigatsigit. Inatsisissatut siunnersuutit ukua marluk kingornatigut akisussaaffiit avinneqassapput, Aaja Chemnitz Larsen oqallinnermi oqarpoq.

Uranimik piiasoqarnissaanut tunngatillugu sillimaniarnerup tunisassiorniarnerullu oqallisigineqarnerani danskit partiivi tunngaviusumik isummatik malillugit akuliutissanngitsut, SF-imiit Karsten Hønge isumaqarpoq.

Aamma atuaruk Eqqartuussissuserisut: Urani pillugu inatsisissatut siunnersuutit tunngaviusumik inatsimmut naapertuutinngillat

Kalaallit namminneq oqartussaaffigaat

Tamannalu Kalaallit Nunaanni oqallinnermut tunngassuteqartumik akuliunnerussaaq.

- Kalaallit namminneq oqartussaffigisaannut, tassa tamakkiisumik tiguneqarsimasunut avillugilluunniit akisussaaffigineqartunut, akuliunnissarput Folketingimut ilaasortamit Kalaallit Nunaaneersumit uteriisissutigineqassappat, tamanna soorunami itisuumik eqqarsaatigissavara. Kisianni isumaqarpunga Kalaallinut pitsaassaqisoq danskit politikeriisa tatigisinnaappassuk, kalaallit naapertuuttunik politikereqartut, siunissaq pillugu eqqortunik aalajangiisinnaasut, Karsten Hønge oqarpoq.

Danmarkilli akisussaaffik tunniunnikuusani tigoqqikkaa, Inuit Ataqatigiinniit Aaja Chemnitz Larsen mailikkut KNR-mut allappoq ilanngullugulu allalluni:

"Naleqartitat pillugit tunngaviusumik oqallinneruvoq, taamaammat isummersimanissaq naatsorsuutaasariaqarpoq."

Ilanngutassiamut atatillugu Siumumit Aleqa Hammond oqaaseqartinnissaa aamma iluatsinngilarpu. Mailikkulli KNR-mut ima allappoq, issuarparpullu "Nuannaarutigaara amerlanerussuteqartut inatsissatut siunnersuutit tapersersormagit."

Aaja Chemnitz Larsenip Karsten Høngellu Folketingemi akioriinnerat uani takuuk:

 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat