Hans Enoksen: Taama pisoqaqqissanngilaq
Naalakkersuisooqatigiit ataqqarput. Inatsisartut ullumi ataatsimiinnerat aallartittorlu Demokraatit Great Greenlandimut atatillugu pisunut ersarissumik utoqqatsertoqarnissaanik imaluunniit nassuiaasoqarnissaanik piumasaqareersullu.
Inatsisartut ataatsimiinnerat aallartikkaluaannaq unitsinneqarpoq, Demokraatit nassuiaaqqusinerat tunngavigalugu naalakkersuisooqatigiit ataatsimiittussanngormata. Naalakkersuisooqatigiit ataatsimeeqatigiittut aalajangerput Finn Karlsen utoqqatsertariaqartoq.
Naalakkersuisooqatigiit akunnerni pingasungajanni ataatsimeeqatigeerlutik anillammata Naalakkersuisut siulittaasuat Hans Enoksen aperaarput, naalakkersuisuni toqqisiviilliortoqartuarnera naammalinnginnersoq, imalu akivoq:
- Soorunami tamanna ilungersunartutut tamatta tiguarput aamma kissaatiginngilluinnaraluarparput taamaalisoqarnissaa. Minnerunngitsumik partiit pingasut massakkut naalakkersuisoqatigiippugut, aatsaavissuarlu misilinneqarluni, tupinnanngitsumillu ilaanni silaannaq allanngorsinnaasarpoq siunertaanngikkaluartumik.
Tamanna pillugu naalakkersuisooqatigiit piumasaqaqatigiipput naalakkersuinikkut sulineq naalakkersuinikkut siunnerfiit tunngavigalugit ingerlanneqartariaqartoq, inuit ataasiakkaat allallu isumaat naalakkersuisut sulinerannut pullanneqarsinnaanngimmata, taamaaliortoqassangaluarpat killeeruttoqassammat.
Hans Enoksen neriuppoq taama pisoqaqqissanngitsoq:
- Taamaattoqaqqissappat qaangiinnarsinnaanera killiffigeqqissinnaanngilarput.
Apeqqutigineqarmat taamalioqqissaguni Atassut anisitaassanersoq akivoq:
-Partiit pingasuuvugut Atassut kisimi taama piumaffigineqanngilaq. Tamatta uagutsinnut taama piumasaqarfigivugut.
Atassut taama sajuppillatsitsinermi kingorna naalakkersuinikkut qanoq inissinneranik aperigatsinni akivoq:
-Soorunami tatiginartumik sapinngisamik suliniarnerput annertuumik innarlerneqarpoq, aammalu tassani Atassutip isigineqarnera immaqa ilaatigut pitsaanerpaamiinngilaq. Aammali kisianni inoqartarpoq allatut isumalinnik taakkulu aamma tapersersuinerat malunnartarpoq. Kisianni Atassutip tamatsinnut sajuppilutsitsinera naalakkersuisuniinnaanngitsoq aammali Inatsisartuni inuiaqatigiinnilu toqqissisimananngilaq. Kisianni taamatut pisoqaqqinnginnissaa qularnaarusupparput.
IA-p siulittaasua Josef Motzfeldt utoqqatsertoqarmat toqqissiallappoq:
- Utoqqatserneq pisariaqarpoq, qanorluunniit naalakkersuisuutigigaluarutta misissuisitsinitsinni ilanngussinnaasagut killeqarput. Tusaatissatut tigusarput taanna toqqammavigissavarput isummernitsinni. Taassuma avataatigut tusatsiakkat ataasiakkaat toqqammavigalugit naalakkersuisut sulinertik ingerlassinnaanngilaat. Taamaammat allaffinnukarlunga suliassat pingaartut suliassakka kipiteqattaarneqarneri, neriuppunga tamaannga killeqartut, taamaalillunga qujassutigaara eqqissillunga sulinera ingerlateqqissinnaassagiga naalakkersuisooqatikka peqatigalugit.
Finn Karlsenip ajuusaarlunilu utoqqatsernera Great Greenlandimi pissutsit pillugit Atassummi oqallisiginninnermik tamaannga killeqartitsinngilaq.
Atassutip Inatsisartuni gruppiani siulittaasoq Augusta Salling ima oqarpoq:
- Utoqqatseqquneqarsimaneranut atatillugu isumaqatigiinnginneq taanna nammineq akunnerminni isumaqatigiinniutigisimavaat, qanorlu aaqqiivigissallugu illugiillutik isumaqatigiissutigisimallugu. Tamanna Atassutip gruppianiit tusaatissatut tiguarput.
Taamaattorli siornagulli misissuiffigineqartussatut piumasarikuusatik Atassutikkut aalajangiusimavaat.
-Misissuisimanermi paasissutissat Atassumminngaanniit soqutigilluinnaqqissaarpagut taamaattumik misissuiffigineqartariaqartutut piumasarinikuusagut, aamma naalakkersuisut siulittaasuaninngaanniit neriorsuutigineqarnikuusut, taakku naammaginartumik misissuiffigineqarsimanersut tamanna pillugu apeqquteqaateqassamaarpugut taannalu sapaatip-akunnerata matuma naanerani suliarissavarput.
