Eqqaassutissaq inuiattut ullorsiornerup tassa juunip ulluisa 21-ata unnuaani aappaluttumik kuineqarpoq "Decolonize"-millu oqaasertalerluni serpartarlugu allagartalerneqarluni.Assi: KNR

Hans Egedep eqqaassutissaa pillugu taasineq naammassivoq: Eqqaassutissaq uninngaannassaaq

Kommuneqarfik Sermersuup eqqaassutissap siunissaanik taasititsinera naammassivoq: Amerlanerussuteqartut uninngatitsiinnarusupput.

Hans Egedep eqqaassutissaanik taasititsineq nalunaaqutaq 23.59 naammassivoq. Danskinillu norgemiunillu kingoqqisup, ajoqersuiartortup, eqqaassutissaata Nuummi qaarsummit peerneqarnissaanut amerlanerussuteqartoqannginneranik taasititsineq inerneqarpoq.

Inuit 921-t eqqaasutissap uninngatiinnarneqarnissaanik taasipput. 600-illu peertikkusuppaat. Inuit 23.000-it missaanniittut katillugit taasisinnaasimapput.

Taasinerli naammassilermat unammillernartoqalaarpoq - nalunaaquttammi 23.59-ip kingorna suli taasisoqarsinnaavoq.

- Taasititsineq naammasivoq, taasisullu unnuap qeqqata kingorna taasisimasut immikkoortinneqarsinnaapput, Lars Damkjær Kommuneqarfik Sermersuumi attaveqaqatigiinnermut pisortaq KNR-imut nalunaaqutaq 00.36 oqarpoq.

Taamaalilluni eqqaassutissap peerneqarnissaanut takussutissaqanngilaq. Peerneqartussaassagaluarpalli amerlanerussuteqangaatsiartut peerneqarnissaanik taasisimassasut borgmesterip, Charlotte Ludvigsenip (IA) taasititsinerup aallartinneqarnerani oqaatiginikuuaa.

Hans Egede pillugu paasissutissat

  • Hans Egede 1686-imit 1758-imut inuuvoq.
  • Taanna Norgemi Lofotenimi palasiuvoq. 
  • Kalaallit Nunaannut ajoqersuiartorumalluni Norge Danmarkimilu Frederik sisamaat 1721-mi piumaffigai. Taassumami qallunaatsianik suli katuulleqarnissaa naatsorsuutigisimavaa.
  • Hans Egedep Kalaallit Nunaanni vikingit 1721-mi ujarpai, nassaarinagilli. Taassumali inuit naapippai kristumiussuserlu pillugu ajoqersugarilerlugit.
  • Hans Egedep maanna Nuuk tunngavilerpaa.
  • Hans Egede nunatsinnit 1736-mi aallarpoq.
  • Eqqaassutissaq Nuutoqqamiittoq Københavnimi Marmorkirkenip eqqaaniittup assilineraa. 
  • Eqqaassutissaq Nuummiittoq nammineq katersisoqarnerata kingunerisaanik 1922-mi napparneqarpoq.
  • Eqqaassutissap napparneqarnerani taanna illoqarfiup innuttaasuinut tunniunneqarpoq.
  • Eqqaassutissaq KGH-mit 1953 tikillugu akisussaaffigineqarsimavoq, tamatumalu kingorna Nuup Kommunianut maanna Kommuneqarfik Sermersuumut tunniunneqarluni. 

Taasititsinerup inernera kommunip nittartagaatigut malinnaaffigisimagaanni tupaallannarpallaanngilaq. Eqqaassutissap uninngatiinnarneqarnissaanut taasisimasut sapaatip-akunnerata siuliani 555-iupput, 324-llu peerneqarnissaanut taasisuullutik.

Marlunngornermi taasinerup uninnissaanut akunnialuinnanngortut uninngaannarnissaanut naaggamik taasisimanngitsut taaseqquneqarput: Isiginnaartitsisartoq erinarsortartorlu Kimmernaq Kjeldsen Facebookimi quppernermi videokkut ima oqarpoq:

- Hans Egede tassungalu tunngasut tamarmik ataqqinaaserneqassanngillat. Taamaammat peerneqartariaqartoq isumaqarpunga, taanna videomi oqarpoq.

- Isumaqarpunga (eqqaassutissaq aaqq.) kalaalliunertik pillugu nikanartutut misigisimasut pillugit peerneqassasoq. Aamma nunatsinni danskisut oqalussinnaannginnertik pillugu nikanartutut misigisimasut pillugit. Aammali nunatsinni kalaallisut oqalussinnaannginnertik pillugit aamma misigisimasut pillugit, Kimmernaq Kjeldsen ilaatigut oqarpoq.

Sapaatini-akunnerni sisamani taasititsisoqartoq

Atsiornerit maanna katersorneqarlutik kommunimi politikerinut nassiunneqassapput.

Siullermik Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq aggustip ulluisa 20-ani taasissaaq. Tamatuma kingorna kommunalbestyrelsit septembarip ulluisa aallaqqaataanni ataatsimiinnerminni oqaluuserissavaat.

Eqqaassutissap oqallisigineqangaatsiartup taasititsissutigineqarnera juunip ulluisa 25-annili aallartinneqarpoq. Tassunga ullut pingasut sioqqullugit – imaluunniit oqaraanni inuiattut juunip ulluisa 21-anni ullorsiornerup unnuaani – eqqaassutissaq aappaluttumik qalipanneqarpoq, ”Decolonize”-millu allagartalerneqarluni seqqartarneqarluni.

Taamaaliortoqarnera ammip qalipaataa aallaavigalugu immikkoortitsisarnerup nunarsuaq tamakkerlugu oqallisigineqangaatsialernerani ikinnerussuteqartut pisinnaatitaaffii pillugit  akerliussutsimik takutitsisoqaqqaalerneranik aallaaveqarpoq.

Hans Egedemut eqqaassutissaq Københavnimi oqaluffiup Marmorkirkenip eqqaaniittoq Nuummiittutulli qalipaammik aappaluttumik kuineqarlunilu allannerata assinganik allagartalerneqarpoq.

AAMMA ATUARUK Status på afstemning: Hans Egede rokker sig ikke en centimeter

Nunarsuarmi sumiiffinni allani eqqaassutissat ammip qalipaataanik immikkoortitsinermut nunasiaataasimanermulluunniit attuumassuteqarsinnaasunik inuttaqartut aamma isornartorsiorneqarput ilaallu allaat uppisinneqarlutik.

Piffissamilu tassangali nunasiaajunnaarsaaneq, Danmarkimut attuumassuteqarneq, danskit naalagaaffiginninnerat, piorsarsimassuseq ileqqutoqqallu pillugit oqallittoqangaatsialerpoq.

Ataqqinninnginneq naalagaaffiginninnerluunniit?

Eqqaassutissap peerneqarnissaanut akerliusut illuatungaanni eqqaassutissaq peerneqassappat tamanna ataqqinninnginnerussasoraat. Taakkuli aanakkuisa aningaasat namminneq katersorlugit eqqaassutissaq 1922-mi napparpaat.

Tamatuma saniatigut kikkut tamarmik eqqaamasinnaasaannik eqqaassutissaq tassaniippoq – Hans Egedellu oqaluttuassartaa Nuup aamma oqaluttuassartarivaa, taassumami tamani Godthåb tunngavilerpaa.

Illuatungaanili inuusunnerusut eqqaassutissap allamut nuutsinneqarnissaanik isumaqarput – allamimi inissaqarluarpoq. Eqqaassutissap maanna inissisimaffigisaa nunatta nunasiaataaneranut danskillu naalagaaffiginninneranut takussutissiisoraat.

AAMMA ATUARUK Qilerteq, iperartortinneq kakiornerillu: Hans Egede pillugu oqaluttuani suut ilumoorpat ilumuunngillalluunniit?

Kommunip eqqaassutissaq akisussaaffigaa. Taamaalilluni kommunalbestyrelsip eqqaassutissaq peerneqassanersoq peerneqassannginnersorluunniit aalajangersinnaavaa. Tassangali pilersaaruteqartoqanngilaq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat