Hans Egedep eqqaassutissaata serlersaarfigineqarneranit ukioq ataaseq qaangiuppoq, Assi: KNR

Hans Egede pillugu nalliuttorsiornernik malinnaasut: Nalliuttorsiorusuttoqanngilaq

Hans Egedep tikinera tusagassiutitigut siusinerusukkut ajunngitsuinnarnik eqqaaneqartaraluartoq, nipi ukiuni kingullerni 50-ini isornartorsiorneqartalersimasoq, Ilisimatusarfimmit Aviaq Fleischer taama oqarpoq.

Hans Egede nunatsinnut kristumiuussusermik ajoqersuiartorluni ukiut 300-t matuma siorna tikippoq.

Hans Egedep tikeqqaarneraniit, ukiut kingulliit 100-rujut pisoqarfiusimaqaat.

Taassuma tikinera tusagassiutini siusinerusukkut ajunngitsuinnarnik eqqaaneqartaraluartoq, nipi ukiuni kingullerni 50-ini isornartorsiorneqartalersimavoq, taama Kulturimik, Oqaatsinik Oqaluttuarisaanermillu Ilisimatusarfimmi adjunkti, ph.d.-liortoq , Aviaq Fleischer oqaluttuarpoq.

Hans Egedep tikinnera Nuummi ima malunnartinneqartarnikuuvoq:
 

* Hans Egedep nunatsinnut tikinnera ukiut 200-nngorlugit nalliuttorsiutigineqarmat, danskit kunngikkormiui nunatsinnut tikeraarngaarput.


* Hans Egedep nunatsinnut tikinnera ukiut 250-inngorlugit nalliuttorsiutigineqarmat, illoqarfiup Nuup qeqqani oqaluffik atoqqaarfissiorneqarpoq.

 

* 2,7 millionit koruunit tamatuma 2021-mi malunnartinneqarnissaanut immikkoortinneqarsimagaluarput. Tamanna taamaatiinnarneqarpoq.

Taanna nunatta Danmarkillu attaveqatigiinneri pillugit ilisimatusaatit nutaanerpaat pillugit ataatsimeersuartunut peqataaqqammerpoq.

- Taamanikkut ajunngitsuinnangajannik saqqumiunneqartarpoq. Qanoq kalaallit inuiaqatigiiannut iluaqutaatigisimanersoq. Qujaffigalugu, taavalu upperisaq eqqunneqarsimammat aamma qujaffigineqartarluni.

Aviaq Fleicher taama oqarpoq. Hans Egedemulli maanna isummat allaaqisut taanna oqarpoq.

Nunarput Danmarkilu pillugit ataatsimeersuarneq

Hans Egedemulli tunngatillugu isummertarneq allanngorsimavoq, tamatumunngalu Aviaq Fleischer marlunnik peqquteqartitsivoq.

- Massakkut inuit, soorlu marlunnut aveqqasuusipput. Ilaasa ajorinngikkaat, illuatungiisalu isornartorsioraat.

- Oqaatsit soorlu, inuit attaveqartarfiisigut oqaatsit ilaanni sakkortuumik atorneqartarput. Soorlu kamassaq anninneqartarpoq tassuuna. Taavalu soorlu eqqumiitsuliortut saqqummiukkaangamikku oqallisaarutitut eqqarsaatissiissutitut atornerusarlugu.

- 70-kkut aallartinneraniilli ingerlavoq. Kalaallit Nunaata namminersornerulernerata tungaanut inuusuttut sorsuuteqarnerannit namminersornerulernup tungaanut aamma ingerlaqqippoq, namminersorlutik oqartussat aamma pinngoreermata aamma ukiut 300-nngortorsiulertarata tungaanut tikinneraninngaanniit.

Aviaq Fleischer, Naalagaaffeqatigiinneq pillugu Københavnimi ataatsimeersuaqqammernermi oqalugiarsimasoq, taama oqarpoq.

Nukit nalliuttorsiutiginninnermut atornagit eqqarsaqqinnermut atorneqartut

Ulrik Pram Gad ataatsimeersuarnissamik pilersaarusiortooqataallunilu aaqqissuisooqataavoq.

Taanna nunat tamalaat akunnerminni pissusiinik, Danmarkimi ilisimatusarfimmi ilisimatuujuvoq.

Hans Egedemorpiarlumi isummersortoqarnera nuannaffissanngortitsinani eqqaarsaqqiffissaasorilersitsisoq, taanna oqarpoq.

- Hans Egedep Kalaallit Nunaannut tikinneraniit ukiut 200-nngormata nalliuttorsiutigineqangaatsiarpoq.

- Ukioq mannalu nalliuttorsiutigineqarusuppallaarpasinngimmat, eqqarsaratta pissutsit qanoq issimaneranut, massakkut qanoq inneranut pissutsillu qanoq ilersinnaaneranut eqqartuinikkut nukiit atorutsigit pitsaanerussasoq.

- Taamaammat qallunaat, kalaallit, nunanilu allaneersut suleqatigut ilisimasallit ikiortiseriniarlugit qaaqquagut.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat