Grønlandsbanken: Siornamit 60 millionit koruuninik ikinnerusut

Bankiviup ukiup pingajorarterutaani angusani sapaatip akunnerata aallartinnerani saqqummiuppai. Grønlandsbankenip naatsorsuutini maanna saqqummiuppai.

Grønlandsbankenip akileraannginnermi 150-init 185 millionit koruuninut angusaqarnissaa naatsorsuutaagaluarpoq.

Kisitsilli taanna maanna qaffanneqalaarluni 165-init 185 millionit koruuninngortinneqarpoq.

Aningaaseriviulli siorna piffissap taamaalinerani angusaanit appasinnerupput.

Grønlandsbanken akileraannginnermi 132,5 millionit koruuninik angusaqarpoq.

Tamanna 31,56 procentimik appariarneruvoq.

Erniat isertitallu appasinnerusut

Grønlandsbankenip pisortaata, Martin Kviesgaardip Bankivik assigalugu ernianut appaanerpassuit aningaasanik atornissamut akikinnerulersitsipput.

Naallu pisortap amerlanerusut aningaasaliinissamut periarfissaqarnerat pitsaasutut taagaluaraa tamanna aningaaserivimmut isertitassakinnerutitsivoq.

- Ilanngaateqareerluni ernianit aamma akiliutinit isertitat niuerfimmi erniat appariartornerat takutippaat. Tamanna sullitanut aningaaserivimmi taarsigassarsiaqartunut pitsaasuuvoq kiisalu siunissami aningaasaleeqqinnissamut periarfissiilluni, pisortaq tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Taamaakkaluartorli atortitsinerit septembarip naanerani qaffariaqqittut pisortap oqaatigaa.

Naallu ernianit isertitat maannamut appasinnerugaluartut sullitat aningaasaqarnerat ataatsimut isigalugu pitsaanerulerpoq.

- Sullitat akilersuisinnaalluarnerat takusinnaavarput. Amerlanerujartuinnartut ineqarnermut, umiatsimut, biilinut aningaasaliinissamut periarfissaqarluarput, pisortaq, Martin Kviesgaard tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Aningaasartuutit qaffattut

Aningaaseriviup aningaasat qanoq amerlatigisut 2025-mi qaammatini siullerni qulingiluani atorsimanerai, pisortap tusagassiuutinut nalunaarummi oqaatiginngilaa.

Pisortalli qarasaasiatigut aaqqiissutinut siunnersuinerunermut aningaasaliisoqartoq, tamannalu aningaasartuuteqarnerutitsisoq paasissutissiissutigaa.

Martin Kviesgaardillu aningaasartuutit: ‘ineriartornerani pissusissamisoortutut isigineqartut’ oqaatigaa.

- Sullitatsinnut nalimik sapinngisamik qaffasinnerpaamik pilersitsinissaq immikkut ukkataraarput. Tamatumunnga piumasaqaataapput IT-mi aaqqissuussinerit nutaaliaasut isumannaatsuusullu kiisalu sulisut pikkorissut. Aningaaserivittut Kalaallit Nunaannut pitsaassutsimik tunniussineq aningaasaliineruvoq.