- Europami innaallagissiornermik suliaqarnermik suliaqarnissaq, uranillu piiarneqartup tigunissaanut isumaqatigiissuteqarnissamut ukkataraarput. Suna tamarmi nunat tamalaat akornanni malittarisassat malillugit ingerlanneqassaaq, John Mair oqarpoq.Assi: Merete Lindstrøm

Greenland Minerals: Kalaallit Nunaat EU-mi pisiortorfinni annerpaanngorsinnaavoq

Greenland Minerals Kuannersuarni aatsitassarsiorsinnaanermut akuerineqassappat ingerlatseqatigiiffik saffiugassanik qaqutigoortunik uranimillu Europami tuniniaasutut anginerpaanngorsinnaasoq, Greenland Mineralsip pisortaanera oqarpoq.

Europap saffiugassanik qaqutigoortunik pissarsiai tamarluinnangajammik ullumikkut Kinameersuupput, taakkua europami biilinut kallerup innitortunut ineriartortupilussuarnut atorneqangaatsiarput.

Australiamiulli aatsitassarsioqatigiiffiat, Greenland Minerals, nunatta kujataani Kuannersuarni aatsitassarsiornissamut suliniummut assortuussutaasumut, europamut saffiugassanik qaqutigoortunik nioqquteqarnermi siuttuulerusuttoq, ingerlatseqatigiiffiup pisortaanera oqarpoq.

Kuannersuarni aatsitassarsiorfik pillugu paasissutissat piviusut:

  • Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
  • Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
  • Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
  • Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
  • Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
  • Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.

Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.

- Sumut tunineqartarneri malinnaavigigaanni saffiugassanik qaqutigoortunik atuiffiunerpaaq ineriartorfiusorlu tassaavoq europami atortussiorneq, John Mair KNR-imut taama oqarpoq, nangillunilu:

- Tamanna Kalaallit Nunaata europamut anginerpaatut pisiniarfiusartunngornissaanut periarfissaavoq pitsaalluinnartoq, pisortaaneq oqarpoq. 

Europap saffiugassat qaqutigoortut ullumikkut pissarsiarisartagaasa 98 procentii Kinaminngaanneersuupput. EU periusissiamik ukiaq septembari qaammat saqqummiussivoq, taakkua pisiniarfigisartagassaminnik allanik nassaarusupput.

EU aamma ukiaq nutaamik silap pissusia pillugu periusissiorpoq. 2030-mi CO2-mik aniatitsineq 55 procentimik annikillineqassasoq anguniagaavoq. Tamanna ikummatissanik atuinikinnerulernissamik taamatullu biilinik innaallagiatortunik innaallagissiuummillu anorisaammik atuinerulernissamik isumaqarpoq.

AAMMA ATUARUK Kujataani Siumumeersup Kuannersuarnut suliniut tapersersorunnaaraa

Inuussutissanut aatsitassanullu naalakkersuisup, Jens-Frederik Nielsenip Naalakkersuisut EU aatsitassat pillugu oqaluuserinneqatigigaat oqaatigaa, taassumali annerusumik itisilersinnaanngilaa. Greenland Mineralsilli europamiunut niuernissaq misissuiffigigaa paasisinnaavaa.

- Pissanganartorujuuvoq saffiugassat qaqutigoortut EU-mut tuniniarnera Greenland Mineralsip oqaatigigaa, taanna uagut aamma malinnaaffigivarput.

- Ilisimavarput maannakkut EU-mi ukua saffiugassat qaqutigoortut pineqartut magnetinut sakkortuunut atorneqartarput, tassa aamma biilit batteriinik ingerlasut taavalu anorimut nukissiutiliortut sananeqarnissaanut atorneqartarput. EU-p pilersaarusiornikuupput taakkua annertusarnissaat.

Aatsitassat qaqutigoortut Kinamukassasut

Greenland Mineral aatsitassanik qaqutigoortunik Kuannersuaniillu uranimik Kinamut niuernissamut isumaqatigiissuteqarnikuuvoq. Aatsitassat qaqutigoortut uranillu Kinamut assartorneqaqqaarlutik EU-mit pisiarineqartarnissaanik tamanna inerneqarsinnaavoq. Kinami nioqqutissiap naammassinissaanut matumani aatsitassanit qautigoortunit savimerngip kajungerisup atajuartup naammassinissaanut teknologiimik suliaqarnermi siuttuuvoq.

Savimerngit kajungerisut atajuartut aatsitassanik qaqutigoortunik Kuannersuarni nassaassaasunik atortulerlugit suliarineqartarput.

Greenland Mineralip aatsitassat qaqutigoortut piiarniarpai taakkulu saviminiliaralugit. Savimerngit taakku kajungerisunngortinneqassapput, taakkulu biilinut innaallagiatortunut innaallagissiuummillu anorisaatinut atorneqartarput.

Danmarkip nunattalu uran nakkutigissagaat

Kuannersuarnit uranimut piiarneqartumut atatillugu Greenland Mineral Europami suleqatissarsinissaminik naatsorsuuteqarpoq.

- Europami innaallagissiornermik suliaqarnermik suliaqarnissaq, uranillu piiarneqartup tigunissaanut isumaqatigiissuteqarnissamut ukkataraarput. Suna tamarmi nunat tamalaat akornanni malittarisassat malillugit ingerlanneqassaaq, John Mair oqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat danskillu naalakkersuisui nunatsinnit uranip avammut nioqqutigineqarnissaa pillugu malittarisassanik 2016-imi isumaqatigiissuteqarput.

AAMMA ATUARUK Uran pillugu Danmarki akisussaaffeqassaaq

Isumaqatigiissutip uranip nunatsinneersup sorsuffiunngitsunut inuiaqatigiinnilu ajunngitsunut atorneqarnissaa qulakkiissavaa. Tamanna naalakkersuisuusimasup, Randi Vestergaard Evaldsenip KNR-imut 2016-imi oqaatigaa.

- Danmarkip nunanut allanut aamma sillimaniarnermut tunngasortai akisussaaffigai taakkualu Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarmata isumaqatiginniarnermi piffissaq sivisooq atorneqarsimavoq, Randi Vestergaard Evaldsen oqarpoq.

Inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisup, Jens-Frederik Nielsenip (D) uranip sumukartarnera Naalakkersuisut nakkutigissagaat oqaatigaa.

- Soorami malinnaavigeqqissaasuarput sumut ingerlanneqarnersut, aamma oqaatigissuara inatsisit uranimut tunngasut sakkortuut ataaniippugut Kalaallit Nunaani, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Kuannersuarni aatsitassarsiornissaq pillugu ulluni makkunani tusarniaasoqarpoq. Greenland Minerals aatsitassanik qaqutigoortunik uranitalimmillu piiaaniartuuvoq.

Naalakkersuisut aatsitassarsiutileqatigiiffillu nunatta kujataani februaarip aallartinnerani innuttaasunut ataatsimiititsiniarput.

Tusarniaanerit naammassippata Naalakkersuisut taakkulu ilisimatuussutsikkut siunnersuisuisa tusarniaanermut akissuteqarnissaq suliarissavaat.

Isummersuutit