G8-mi ataatsimiittut uparuartorneqarput

Nunarsuarmi nunat suliffissuaqarfiusut siuarsimanerit G8 maannakkorpiaq Italiami ataatsimeersuarniarlutik katersuupput. Nunat aningaasaqarnerpaat taakkua arfineq-pingasut ippassaq saqqummiipput siunissamilu silap pissusaanut tunngatillugu anguniakkatik annertuut arlallit isumaqatigiissutigikannerlugit. Ullumi ataatsimiinneq taamaalilluni nunanut 17-inut annertusineqarpoq maannalu tassa isumaqatigiinniartussanngorlutik.
juulip 09-at 2009 10:57

Nunat pisuut peqatigiiffiata isumaqatigiissutigaa nunarsuarmi silaannaq ukiut 100-nut siullernut naleqqiullugu annerpaamik gradinik marlunnik kissarnerulissasoq. Tassa killiffiat. Anguniakkalli qanoq anguneqassanersut isumaqatigiissutiginiarnissaat ajornakusuulaarpoq. Nunat pisuut amerlanerit isumaqarput ukiuni tulliuttuni 40-ni CO2-mik aniatitsinertik 80 procentimik annikillisittariaqartoq.

Ruslandili isumaqarpoq tamanna piviusorsiortuunngivissoq. Ruslandimmi annilaanngatigaa nunap aningaasaqarniarnera annertusinavianngitsoq aniatitsineq 80 procentersuarnik annikillisinneqassappat. Ullumi nunat pisuujunerpaat arfineq-pingasut nunanik annertuunik taamatut pisuujutiginngikkaluartunik qulingiluanik ataatsimeeqateqassapput. Taakku ilaatigut tassaapput Kina, India, Brasilia Afrikallu kujataa. Taakkua Ruslanditulli aningaasaqarnertik isumakuluutigaat, naallu nunat pisuujunerpaat annikillisitsinerpaajussallutik nalunaarutigigaluaraat, nunat sinneruttut nuannaajallanngillat. Soorlu Kina Indialu aningaasanik piareersimasunik pissarserusupput, taakkuami isumaqaramik CO2-mik aniatitsinertik annikillerujussuassasoq, taakkuami teknologiip avatangiisinut ajoqutaanngitsup pissarsiarinissaanut tapiiffigineqarusukkaluaramik, DR allaaserinnippoq.

Aamma atuaruk

Politiit ullormut nalunaarusiaat: Tillinniartoqarlunilu tillinniariaraluartoqarpoq