G-20-mi siuttut IMF-imut akiliisaleqqissapput
Akerliussutsumik ippassaq takutitseqataasut ilaat toqutaasoq eqqaaniarlugu akerliussutsimik annertuumik ullumi takutitsisoqarnissaa naatsorsuutaavoq. Akerliussutsumik takutitsisut eqimattakkuutaartut assigiinngitsuupput. Suut tamaasa isumaqatigiissutiginngilaat, G20-mi ataatsimiittut oqaluuserisaat naapertuutinngitsut isumaqatigiissutigaat, soqutigineruaat silap pissusaata allanngoriartornera, nunani piitsuni pisuunilu assigiinngitsumik inissisimaneq, il.il.
G20-mi ataatsimiinnermi oqallisaasut ilaat tassaavoq Nunat tamat aningaasaateqarfiat IMF. G20-mi siuttuusut IMF-ip aningaasaatai annertuumik ilaniarpaat, taamaalilluni nunat aningaasarliornermit annertuumik eqqugaasut aningaasanik amerlanernik atukkiussisinnaaniassagamik. Aningaasanilli amerlasuunik aningaasaliisinnaasutuaq tassaavoq Kina. Tamanna IMF-imi pissaanerup nikisinneqanissaanik kinguneqanngitsoorunnanngilaq.
USA Tuluit Nunaallu IMF-imi maanna pissaaneqartuupput, taamaattuaannarsimavoq aningaasaateqarfilli 1944-mi pilersinneqarmalli, aningaasaateqarfiullu nunat aningaasaasuasut ikiorsernissaat siunertaraa. Nunallu ajornartorsiortut aningaasarliornerup kingorna amerlisimapput. Taamaammat IMF pingaaruteqarpoq. G20-ni nunat siuttut aningaasaateqarfimmut 250 milliardi dollariniit 750 milliardi dollarinik aningaasaateqarfimmut aningaasaliiniarnerisa aningaasaateqarfimmi pissaanerup allanngortinneranik kinguneqarsinnaavoq. Taama oqarpoq aningaasaqarneq pillugu professori Jesper Rangvid.
- Aningaasaateqarfimmut annertuumik aningaasaliisinnaasoq tassaavoq Kina. Kina annertuumik aningaasaliissaguni pissusissamisuussaaq aningaasaateqarfimmi annerusumik oqartussaalernissaa, tassa pissaanerup USA-mit Kinamut nuunneranik tamanna kinguneqariaannaavoq.
- Akerliussutsimik ippassaq takutitsisut peqqarniisaarnerannit Londonimi sakkortuumik aporaattoqaqqinnissaa politiit mianersoqqussutigaat. Tassani akerliussutsimik takutitsisut politiit milloorpaat Royal Bank of Scotlandimullu iserlutik. Eqqissiviilliortoqarnerani akerliussutsimik takutitsisoq ataaseq toquvoq, inuillu 86-it politiinit tigusarineqarput ilaatigut ikuallatsitsinermik, qaartartumeeriniarlutik sioorasaarinermik peqqarniisaarnertik kiisalu imassanik tigummiaqarnertik pillugu tigusarineqarlutik.
