Inuusuttoq Kinami nappaat ulorianartoq pillugu ukiut 21-t matuma siorna atuakkiortoq
Nappaatip ulorianartup ilisimaneqanngitsullu Kinamit aallaaveqartup, nunarsuatsinni 2020-mi tuniluutilernera, Jonas Jensenip 1999-imi oqaluttualiaralugu atuakkiaraa. Tamannalu atuakkiortup ullumikkut uissuummissutigaa.
- Nunarsuarmiit tusakkat tujorminarluinnarput. Nappaassuarmillu eqqugaasut suli amerlatsikkiartorlutik, toqusartullu ikigisassaanngillat. Qujanartumilli nappaat suli nunatsinnut anngutinngilaq, neriuppungalu anngutissanngitsoq.
Oqaatsit taakku ullumikkut atorneqartarmata ilisarnarluarput. Kisiannili tassa 1999-imi 18-inik ukioqarluni, Jonas Jensenip atuakkiamini tamanna oqaluttualiaraa.
1999-imi Namminersornerulluni Oqartussaanerup ukiunik 20-nngortorsiornera nalliussiniarlugu inuusuttuaqqat atuakkiornermik unammisinneqarput, 2020-mi Kalaallit Nunaat qanoq ikkumaarnersoq takorluukkatut oqaluttualiarineqassalluni.
Unammisitsinermi oqaluttualiarineqartut atuakkami ataatsimi saqqummersinneqarput taaguuserlugu “Ukioq 2020”.
Tassalu atuakkami tassaniippoq, Jonas Jensenip naappaassuaq amiilaarnartoq pillugu oqaluttualiaa.
Nappaatip Kinamit aallaaveqartup siaruaakkiartornera
Oqaluttualiami Jonas Jensenip allaaseraa, 2020-mi januaarip aallaqqaataani iterami radioa ammarlugu radioaviisimi eqqartorneqartoq, nappaatip Kinamit aallaaveqartup ajornartorsiutaalernera.
- Radioaviisi goddag. Ukioq 2020-mut tikilluaritsi. Kinami nappaassuaq ajornartorsiortitsivoq, radioaviisimi atuartoq aallartippoq.
2019-imi pisoq uterfigeqqaalaariartigu: Kinami oqartussat Naalagaaffiit Peqatigiit peqqinnissakkut sulianiaqatigiiffiannut, WHO-mut decembarip 31-anni nalunaarput, nunap immikkoortuani Wuhanimi nappaammik immikkuullarilluinnartumik inuit nappaalalersimasut. Tassalu tamassuma kinguneraa nappaatip coronavirusip nunarsuatsinnut tuniluulluni nappaataalernera toqqutaasalerneralu aamma angerlarsimaffinnit aneqqusaajunnaarnermik tamanna malitseqartinneqalerluni.
1999-imi Jonas Jensen oqaluttualiamini angutaavoq qiimasoq, illussanik titartaasartutut atorfeqartoq, nuliaqartoq marlunnik qitornaqarluni, pania Laura erneralu Björk.
Qitornaata aappaa nappaammik ajorluinnartumik kinguneqartumik tunillatsippoq.
Oqaluttualiamini Jonas Jensen allappoq, Qanorooq immikkut ittumik aallakaatitsisoq oqaatigineqarlunilu, Nuummi martsip 18-ianni inuit 15-init nappaammik toqquteqartut inuillu 200-t sinnerlugit tunillatsissimasut.
Qanoruumi aamma oqaluttuarineqarpoq, nunarput qanoq iliornikkut matuneqassanersoq, atuarfiit, allaffeqarfiit suliffeqarfiillu matuneqartut aamma oqaluttuaralugu peqqinnissaqarfinni sulisut, Inatsisartunut ilaasortat, Naalakkersuisut atorfillillu kisimik suliinnassasut.
1999-imi Jonas Jensenip oqaluttualiamini ilanngussai tassaapput:
“- AIDS-imut akiuussutissamik 2016-imi nassaartoqarnera.
“- 2017-imi angut Oscar Williamsimik atilik ulloriarsuarmut marsimut siullersaalluni tuteqqaartoq.
“- 2018-imi angut, Robert Mackay, Eoropami nunat tamaasa oqaasiinik oqalussinnaasoq.
“- 2019-imi USA-mi Leslie Clyton arnanit siullersaalluni præsidentinngortoq.
“- 2020-mi Ilisimatooq, Dr. Dijing Kusako inuup sananeqarnerata iluseqataanik timaatalu asseqqinnaanik sanasinnaalersoq ummartillugu.
“Oqaluttualianni pisut eqqugajaavippakka”
Ullumikkut coronavirusip oqallisaanerata nalaani oqaluttualiani isertuussimallugu, Jonas Jenseni nassuerpoq.
- Kammalaatimma ilaata facebookikkut aperimmaga uanga oqaluttualiaq taanna allassimaneriga akinngilara, tassami inuiaqatigiinni ilisimaneqalernissara nuannarinnginnakku, Jonas Jenseni KNR-imut oqarpoq imalu nangilluni:
- Siunissaq pillugu takorruuisartutut aperineqarnissara ersissutigaara. Ingammik manna coronavirusip nalaani, imaassinnaammammi inuit ilaat upperisapalaaqartut. Aamma imaassinnaavoq inuit ilaat sakkortuumik ajunngitsumillunniit qisuariartut, taamaattumilluuna tamannarpiaq pillugu atuakkiortutut ilisimaneqalernissara nuannarinngikkinga, Jonas Jensen oqarpoq.
Nammineerlunilumi oqaluttualianui uissuummissutigaa.
- Kakkaak oqaluttualiara eqquuteqqissaangajappoq. Oqaluttualiara qanittukkut atuaqqikkakku ersiummisaartarpunga ingammik oqaluttualianni pisut allat eqquutissanersut eqqarsaatigileraagakkit, Jonas Jensen KNR-imut oqarpoq.
Oqaluttualiani pillugu ilisimaneqalernissani, manna 38-nik ukiullip Jonas Jensenip, nuannarinngilaa taamaattumillu imminut oqaluttuarinerunissani nuannarinagu, qungujullunilu oqaluni kinaanini pillugu inuit namminneerlutik eqqoriaaqattaarsinnaasut.
Jonas Jensen siunissaq pillugu takorruuisartutut imminut oqaatigerusunngilaq taamaattorli kissaatigalugu inuit ukiut 20-t qaangiuppata peqqissuullutillu timersornernik nuannarisaqarnerulersimassasut.
Atuagaq, Ukioq 2020, Namminersornerullutik Oqartussanit 2009-mi matuneqartumit Atuakkiorfimmit saqqummersinneqarpoq. Atuagaq kalaallisut allataq atuakkanik atorniartarfinni atorneqarsinnaavoq.
Unammisitsinermi Jonas Jensen ajungaanngilaq. Dommerilli siunissaq pillugu ukiut 20-t siumut isigisinnaasuugaluarunik, Jonas Jensenip ajugaatinnissaa qularutigineqarsinnaanngilaq.